Sosiaali-virkistys-matkailu

On arvioitu, että eri maissa 20-30 % väestöstä kärsii mielenterveysongelmista. Muunmuassa nämä ihmiset itse pyrkivät loman aikana kohontamaan fyysistä ja psyykkistä kuntoaan. Kiristynyt kilpailu ja työn yksitoikkoisuus kuluttavat ihmisisä loppuun, ihmiset ovat usein stressaantuneita, ahdistuneita ja masentuneita.

Monesti matkan aiheena voi olla liikunnan harrastaminen, kuntoutus tai terveydenhoito.

Matkailijan mahdollisuudet kuntoutua ja virkistyä vaihtelevat aina matkailu- tai virkistysalueen mukaan.

Vaikeasti mitattavan kuntoutus- ja terveysalueen virkistysarvon osatekijöitä ovat esimerkiksi:

ihmistyövoiman toipumisarvo

virkistystunnin aikaansaama säästö,

joka näkyy sairastavuuden vähenemisenä

hoitokustannusten väheneminen,

mikä liittyy edelliseen kohtaan

Matkailun sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan ihmisen vaikutusta toiseen ja heidän keskinäistä vaikutustaan. Kun sosiaalinen tapahtuma omaksuu toiselta sen kulttuurin ominaisuuksia, tapahtuu akkulturaatio.

Matkailun sosiaaliseen merkitykseen vaikuttavat

paikallinen kulttuuri, tuotu kulttuuri ja matkailukulttuuri.

Kulttuuriltaan yhtenäinen matkailijaryhmä, joka on tietyltä lähtöalueelta ja lisäksi vierailee toistuvasti tietyllä kohdepaikkakunnalla, vaikuttaa kohdealueen kulttuuriin voimakkaammin kuin epä-yhtenäinen ryhmä.

Huomattava merkitys ja vaikutus on myös suurella matkailijamäärällä, matkailijoiden viipymisajalla, matkailupalvelujen antajan paikallisuudella, vahvalla ja omaleimaisuutensa säilyttävällä paikallisella kulttuurilla sekä matkailupalvelujen sijainnilla.

Matkailu lisää kohdepaikkakunnan väestömäärää, muuttaa ikä- ja sukupuolirakennetta sekä perheiden kokoa ja edistää väestön muuttoa haja-asutusalueilta taajamiin. Yhteisön sosiaaliset muutokset ja kulttuurivaikutukset voidaan hyväksyä tai torjua tai niihin voidaan mukautua, jolloin kaksi kulttuuria sulautuu yhtenäiseksi ja hyvin toimivaksi kulttuuriksi.

Monissa maissa järjestetään yhteiskunnan tukemia lomanviettomahdollisuuksia kodin ulkopuolella. Näitä mahdollisuuksia kutsutaan sosiaalimatkailuksi tai sosiaalilomailuksi.

Sosiaalilomailun kohderyhmiä ovat

vanhukset ja eläkeläiset

nuoriso ja lapset

monilapsiset perheet

yksinhuoltajat

pienituloiset

työttömät

terveydeltään huonokuntoiset

vammaiset

kaupunkislummien asukkaat

siirtotyöläiset

Nuorisomatkailulla tarkoitetaan yksin tai ryhmässä tapahtuvaa ohjattua nuorisotoimintaa.

Nuorisomatkailua ovat nuorisotoimen yhteistyöhön ja nuorisopoliittisiin tavoitteisiin perustuvat matkat, koulutukseen perustuvat matkat, harrastustoimintaan perustuvat matkat sekä virkistys- ja lomamatkat.

Ympäristön vaihdokseen perustuva ohjattu lasten loma- ja kesävirkistystoiminta on toteutettu miltei jokaisessa hyvinvointivaltiossa (yleensä alle 16-vuotiaille tarkoitettua toimintaa, useimmiten lähinnä leiritoimintaa eri muodoissaan).

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko