Suomi9000 sisällysluettelo

Oikeuslaitos ja laillisuuden valvonta

Oikeuslaitos ja laillisuuden valvonta

Vanhin valtiollinen perusoikeutemme oli oikeus osallistua kuninkaanvaaliin Moran kivillä. Siten historian kulku määräsi, että Suomen kansa pääsi osalliseksi länsimaisesta oikeusjärjestyksestä ja välttyi mm. maaorjuudelta. Aiheesta on Olaus Magnuksen piirros.

Hallitusmuodon mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeudet, ylioikeudet ja korkein oikeus. Yleisiä alioikeuksia ovat kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet. Yleisiä ylioikeuksia ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen (Kuopio), Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet. Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa 1.10. vuonna 1952.

Korkein oikeus on ylin tuomioistuin oikeusasioissa. Korkeimman hallinto-oikeuden lisäksi Suomessa ei ole varsinaisia yleisiä hallintotuomioistuimia. Lääninhallitusten yhteydessä toimivat lääninoikeudet. Erityistuomioistuimia ovat valtakunnanoikeus, sotaoikeudet, maaoikeudet, vesioikeudet, vakuutusoikeus, työtuomioistuin, asunto-oikeudet ja markkinatuomioistuin sekä liikevaihtovero-oikeus, vankilaoikeus ja virkaylioikeus.

Olaus Magnuksen käräjiä esittävä puupiirros, jossa vasemmalla avopäiset syytetyt ja oikealla lakilliset lautamiehet ja kuninkaan edustajana tuomari :

Suomessa ylin syyttäjäviranomainen ja syyttäjälaitoksen esimies on oikeuskansleri. Väliasteen syyttäjäviranomaisia ovat lääninhallituksen poliisitarkastajat. Raastuvanoikeuksissa toimivat syyttäjinä kaupunginviskaalit. Kihlakunnanoikeuksissa ovat syyttäjinä nimismiehet ja apulaisnimismiehet.

Ulosottolaitos huolehtii riita-asioiden tuomioiden ja sakkorangaistusten täytäntöönpanosta sekä verojen, maksuen ja muiden julkisoikeudellisten saatavien pakkoperinnästä. Ulosottohallinnon ylin johto on muodollisesti oikeusministeriöllä. Piirihallintoviranomaisia ovat lääninhallitukset ja maistraatit. Varsinaisia ulosottoviranomaisia ovat ulosotonhaltijat ja ulosottomiehet. Ulosotonhaltija (lääninhallitus, maistraatti) valvoo ulosottomiesten toimintaa ja on valitusviranomainen ulosottoasioissa.

Vankeinhoitolaitos huolehtii vapausrangaistusten täytäntöönpanosta. Sitä johtaa oikeusministeriön vankeinhoito-osasto, jonka alaisia ovat keskusvankilat, lääninvankilat, varavankilat, nuorisovankila sekä eri vankiloiden alaiset työsiirtolat.

Lainsäädännön rakenne ja Suomen oikeusalat ovat: siviilioikeus, kauppaoikeus, talousoikeus, työoikeus, rikosoikeus, prosessioikeus ja hallinto, jossa on yleisen hallinnon lisäksi vielä 20 osastoa.

Pohjoismaiden vanhimmat muistiinmerkityt lait ovat ns. maakuntalakeja, jotka pohjautuvat keskiaikaisiin kuninkaallisiin kirkollisiin säädöksiin. Vanhin on Ruotsin Länsi-Götanmaan laki 1220-luvulta. Sen syrjäytti kuningas Maunu Eerikinpojan maalaki 1347 ja edelleen 1442 vahvistettu Kristoffer-kuninkaan maalaki, joka pysyi Ruotsi-Suomen lakikirjana aina 13.12.1734 asti, jolloin hyväksyttiin lopullisesti ns. vuoden 1734 laki. Se on osin vieläkin voimassa.

Ks myös Oikeusaputoimistot , Rikokset ja rikollisuus , Talousrikokset ja Tekijänoikeusjärjestöt

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia