Suomi9000 sisällysluettelo

Suomen pinnanmuodot

Suomen pinnanmuodot

Suomi on pääosin enintään 200 m:n korkeuteen merenp. yltävää alankoa. Yli 200 m:n kohoava ylänkö käsittää varsinaisen Lapin sekä itäisen rajaseudun. Suomen keskikorkeus on vain 152 m, kun Euroopan keskikorkeus on 330 m. Korkokuvan pienet piirteet ovat seurausta mannerjään kulutus- ja kasaamistoiminnasta. Pinnanmuotojen perusteella Suomi voidaan jakaa kuuteen suuralueeseen: eteläinen rannikkoalue, Pohjanlahden rannikkoalanko, Järvi-Suomi, Vaara-Suomi, Tunturi-Lappi ja Saaristo-Suomi. Salpausselkiin, Vanajan järviseutuun ja Kokemäen viljelytasankoon rajautuvalta eteläiseltä rannikkoalueelta erottuu ympäristöään korkeampia vedenjakajaseutuja, kuten karu Tammelan ylänkö. Sen ja Vakka-Suomen väliin jää tasainen Loimaan viljelylakeus.

Pohjanlahden rannikkoalanko on jokien halkomaa tasankoa, jossa kallioperän korkeuseroja tasaavat paksut sedimenttikerrokset. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen väliin jää Suomenselän vedenjakajaseutu. Järvi-Suomen kallioperän ovat tektoniset liikunnot rikkoneet laaksoiksi ja syvänteiksi, joihin liuskaiset järvet ovat sijoittuneet. Korkokuva on pääosiltaan vaihtelevaa mäki- ja kankaremaata. Vaara-Suomen ylänkö- ja vuorimaa käsittää Pohjois-Karjalan, Peräpohjolan ja Etelä-Lapin vaara-alueet sekä Kainuun ja Kuusamon. Maisemia hallitsevat metsäiset vaarat, kuten Koli, Vuokatti ja Paljakka Kainuussa sekä Valtavaara, Rukatunturi ja Iivaara Kuusamossa.

Peräpohjola ja Etelä-Lappi ovat huomattavalta osalta aukeiden aapasoiden luonnehtimaa alankoa. Soiden välissä kohoavat yksittäiset tunturit, kuten Ounasvaara ja Aavasaksa sekä alueen pohjoisosassa Luostotunturi ja Pyhätunturi. Tunturi-Suomi on Inarin vajoama-allasta lukuun ottamatta ylänköä, jossa maaston suhteelliset korkeuserot ovat suurimmat. Tunturit muodostavat monin paikoin tunturijaksoja, kuten Itä-Lapin Saariselän-Raututuntureiden jakso ja lännempänä kohoava Ounasselän jakso (mm. Ylläs-, Pallas- ja Ounastunturi). Enontekiön tunturit, joiden korkeimmat laet ovat Halti, Kahperusvaarat ja Saana, yltävät yli 1 000 m:n korkeuteen ja eroavat jyrkkärinteisinä ja terävähuippuisina Lapin yl. pyöreälakisista, loivista tuntureista.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia