Suomi9000 sisällysluettelo

kuuset

Kuuset

Kuuset, Picea, on mäntykasvisuku, jossa on 34 suorarunkoista pohjoisen pallonpuoliskon puulajia. Pääosa kuusien oksista haarautuu rungosta säteittäisesti vuosikasvainten rajalta, ja neulaset ovat yksittäin pitkäversoissa. Emikukinnot ovat kukkimisaikana pystyjä, sukkulamaiset kävyt tavallisesti riippuvia ja kokonaisina varisevia.

Suomessa kasvavat metsäpuina ainoastaan kuusi (Picea abies) ja sen pohjoissuomalainen alalaji siperiankuusi (Picea abies ssp. obovata) välimuotoineen. Kuusen oksisto on kartiomainen, neulaset ovat noin 20 mm pitkiä, verraten tummia ja pitkäikäisiä. Kuusi kukkii Etelä-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa, ja lenninkalvolliset siemenet kypsyvät saman kasvukauden lopulla. Siemenvuosia on 3-5 vuoden välein; hyviä siemenvuosia vain suunnilleen joka 10. vuosi. Nuoret yksilöt kasvavat hitaasti ja menestyvät parhaiten vanhemman puuston alikasvoksena tuoreilla kankailla ja korvissa.

Kuusi kärsii asutuskeskuksissa, sillä likaantuneet neulaset eivät uusiudu kyllin nopeasti. Huippupituutensa (jopa 35-40 m) kuusi saavuttaa Suomen eteläosissa 80-100-vuotiaana, pohjoisessa vanhempana. Puuaine on vaaleankellertävää, kevyttä ja sitkeää, mutta sen kestävyys ja polttoarvo on verraten heikko. Se on arvokasta saha- ja sulfiittiselluloosateollisuuden raaka-ainetta. Erityisesti Pohjoismaissa kuusi on joulun symboli.

Kuusen nuoret silmut eli kerkät ovat erittäin vitamiinipitoisia. niitä on käytetty rohdokseksi kaikkialla missä kuusia kasvaa. Kuusenkerkkäsiirappi on vanha keskieurooppalainen rohto, jota nykyisinkin myydän luontaistuotekaupoissa. Se valmistetaan kuusen silmuista, hunajasta ja rypälesokerista. Sen on todettu vaikuttavan yskää, nuhaa ja influenssaa parantavasti tai lieventävästi. Säännöllisesti nautuittuna se estää flunssatartunnoilta. Siirapin hyvä maku tekee siitä erityisesti lasten suosiman.

Kuusi soveltuu hyvin myös puutteellisesta aineenvaihdunnasta johtuvien sairauksien hoitoon, sillä kuusen on todettu lisäävän hien, virtsan ja sapen eritystä. Entisen Neuvostoliiton alueilla kuusta pidettiin myös reumalääkkeenä. Kuusesta voidaan valmistaa kuusenyrttijuomaa.

Kuusenyrttijuoma :

2 tl nuoria kuusen silmuja ja 1 dl kiehuvaa vettä. Annetaan hautua 10 minuuttia ja maustetaan hunajalla. Nautitaan hitaasti pitkin päivää.

Kuusi on altis erilaisille tuhoille. Lyhytaikainenkin keväthalla tuhoaa nuoret vuosikasvaimet, ja varsinkin taimet ovat arkoja myös kuivuudelle. Vaakasuoran juuriston ja tiheän latvuksen takia myrsky kaataa ja katkoo kuusia verraten usein. Kuusimetsien tuoreuden vuoksi kulot eivät ole kovin yleisiä, mutta alas ulottuvan oksiston takia tuli leviää helposti latvatuleksi, ja ohuen kaarnan ja maanläheisen juuriston vuoksi puu helposti kuolee.

Kuusta lahottavat mesisienet ja juurikääpä sekä useat muut kääpäsienet. Kuusen tuomiruoste (Pucciniastrum padi) tuhoaa latvakasvaimia ja käpyjä, kuusen suopursuruoste (Chrysomyxa ledi) neulasia varsinkin Pohjois-Suomessa. Taimistojen tuholaisia ovat taimipolte sekä eräät talvituhosienet. Puutavaraa vioittavat monenlaiset lahottajasienet ja sinistäjäsienet.

Pahimpia tuhohyönteisiä ovat monet kaarnakuoriaiset, varsinkin kirjanpainaja (Ips typographus) ja tähtikirjaajat (Pityogenes), sekä kuusijäärät (Tetropium). Siemensatoa alentavat käpykääriäinen (Cydia strobilella) ja käpykoisa (Dioryctria abietella).

Kuusilajeista on kookkain Pohjois-Amerikan länsirannikolla kasvava jopa 80 m korkea sitkankuusi (Picea sitchensis). Muita pohjoisamerikkalaisia lajeja ovat valkokuusi (Picea glauca), mustakuusi (Picea mariana), punakuusi (Picea rubens) ja okakuusi (Picea pungens), jonka harmahtavaneulasista muotoa, hopeakuusta, kasvatetaan Suomessakin puistopuuna.

Ks. myös mehiläishaukat

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia