Suomi9000 sisällysluettelo

Sauna

Sauna

Sauna kuuluu vanhaan suomalaiseen perinteeseen. Sauna on osa kansallista identiteettiämme. Suomessa on tätänykyä noin 1,5 miljoonaa saunaa, joita käytetään ahkerasti ja jotka ovat taatusti kotimaista alkuperää. Sauna on kiistaton osa arkikulttuuriamme. Suomalaista saunakulttuuria, levittää, tutkii ja vaalii mm. Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiö ja Suomen saunaseura. Sauna on merkittävä kulttuuritutkimuksen, lääketieteen tutkimuksen ja rakennustutkimuksen kannalta.

Sauna on enemmän kuin peseytymispaikka. Se on monimuotoinen kulttuurikompleksi, jonka rakentamiseen ja käyttöön on liittynyt ja liittyy yhä runsaasti kokemusperäistä perinnetietoa, tapoja ja uskomuksia. Kansalliseeppoksemme Kalevala vakiinnutti sauna ja kylpemisen kuvauksen kirjallisuuteemme ja loi pysyvää pohjaa sille, että saunasta kehkeytyi keskeinen identiteettisymboli suomalaisille. Aleksis Kivi tarkasteli saunaa, ehkei tarkoituksellisesti, mutta kuitenkin myös hiven humoristisesti ja Juhani Aho puolestaan piti tuotannossaan saunaa suomalaisten keksimänä ja katsoi, että se on "pysyvin muistomerkki esi-isäimme Altain takaisilta ajoilta". Kirjailija Sakari Pälsi alkoi puhua suuresta suomalaisesta saunakansasta ja muotoutti monin tavoin sauna-aatetta ja Tahko Pihkala unelmoi jo vuonna 1912, että kun Suomi saa vuoden 1956 olympialaiset, on silloin kilpailulajina myös löylynheitto, löylyn kestäminen.

.

Sauna on osoittautunut hyvin eläväksi ja muuntautumiskykyiseksi kulttuurimme osaksi.

Pienin toimiva kiuas on 86 mm korkea (savuhormin kanssa 195 mm). Vääksyssä asuva Veikko Pirkkonen rakensi sen ruostumattomasta teräksestä. Arina on valurautaa ja kasattu hitsaamalla. Kiuasta lämmitettiin Paljonko on paljon -ohjelmassa (TV2) 1987. Kiukaan kalustukseen kuuluu puunkantoteline, tuhkalapio, hiilihanko, löylykauha ja vesikiulu.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia