Suomi9000 sisällysluettelo

Suomen puolustusvoimat Ruotsin vallan aikana

Suomen puolustusvoimat Ruotsin vallan aikana

Vanha perinteinen puolustustoiminta Suomessa perustui ns. luonnolliseen asevelvollisuuteen eli asekuntoiset miehet koottiin vaaran uhatessa puolustamaan kotiseutuaan. Ruotsin vallan alkuaikoina sotaväenotto tapahtui pää- ja taloluvun mukaan. Niin koottiin jalkaväkeä sekän rannikkoseudulla myöskin laivaväkeä.

Vuodesta 1280 alkaen Mauno Ladonlukon rälssisäännös antoi verovapauden niille talonpojille, jotka suorittivat sotapalveluksen ratsain. Kustaa Vaasa poikineen kävi runsaasti sotia ja sotaväenottoa oli lisättävä aiemmasta 6000 miehestä. Kuningas Kustaa Vaasa seuraajineen teki maakuntien kanssa sopimuksia etukäteen vahvistetun miesmäärän asettamisesta kuninkaan käyttöön sodan aikana. Talot asettivat ja osin varustivatkin nämä ratsumiehet, jotka rauhan aikana saivat pienen vuosipalkan ja sotaa käytäessä heille maksettiin kuukausipalkkaa. Eläkemaksuja ei silloin vielä tunnettu.

Ruotsi-Suomen jalka- ja ratsuväki oli jaettuna 200 - 600 miehen lippukuntiin, kunnes Kustaa II Adolfin aikaan sotaväenotto uudistettiin ja Suomen alue jaettiin kolmen maarykmentin piiriin ja nämä jaettiin sodan aikana vielä kolmen kenttärykmentin piiriin. Rykmenteissä oli 1200 miestä, jotka jakautuivat lipullisiin joukkoihin, joiden miesvahvuus oli nykyisten komppanioitten suuruusluokkaa eli 100 - 200 miestä. Ruotsin suurvalta-aseman luomiseen Suomi osallistui asettamalla suhteellisesti enemmän sotaväkeä kuin muu valtakunt. Suomesta oli tuolloin keskimäärin aseissa 16 000 miestä.

Suomalaiset taistelivat kuninkaansa joukoissa usein varsin kaukana kotimaastaan - kaukana syvällä Venäjänmaalla Pultavassa saakka, Puolassa, Saksassa Reininlaaksoa ja Baijeria myöten sekä myöhemmin myös Tanskassa ja Norjassa. Sotatoimet Baltiassa, Liivinmaalla, Virossa ja Puolassa päättyivät entisiin rajoihinsa.

Suomalaisten osallistuminen taisteluihin 30-vuotisessa sodassa (Saksan alueella 1618-1648) oli usein ratkaisevan tärkeää menestymisen kannalta. Suomalaiset hakkapeliitat "hakkaa päälle - Suomen poika" taisteluhuutoineen pitivät osaltaan yllä Ruotsin suurvalta-asemaa. Suomalainen ratsuväki kunnostautui erinomaisesti useissa 30.vuotisen sodan taisteluissa. Hakkapeliitat mm. ylittivät Baijerissa Tonavan sivujoki Lechvirran 15.4.1632 ja löivät Kustaa II Aadolfin johdolla vastustajansa, joiden ylipäällikkö Tilly haavoittui taistelussa koulettavasti.

Sotaväenpito organisoitiin uudelleen 1600-luvun lopulla toteutetulla ruotuväkilaitoksella. Silloin jokaisen maakunnan oli asetteva yleensä 1025 miehen vahvuinen jalkaväkirykmentti, josta 2 - 4 taloa aina muodosti yhden ruodun, jota nämä talot olivat velvollisia ylläpitämään ja pestaamalla yhden sotamiehen. Tuo sotamies sai pienen rahapalkan ohella asuttavakseen torpan peltomaineen. Valtio huolehti sotamiehen aseista ja asepuvusta. Samoin rannikon kunnat ja kaupungit asettivat laivamiehiä. Sellaiset suomalaistilat, jotka katsottiin soveliaiksi, valittiin ratsutiloiksi eli rustholleiksi, joiden omistajat asettivat verovapautta vastaan armeijan käyttöön ratsumiehen hevosineen ja varusteineen. Ratsuväki jaettiin noin 1000 miehen ratsurykmenteiksi, joiden päällystö asui jakautuneena ympäri maata virkatiloillaan eli puustelleilla. 1600-luvun lopulla Suomen sotajoukoissa oli 6008 jalkamiestä, 3155 ratsumiestä ja 674 laivamiestä, mutta suuren Pohjan sodan aikana vuosina 1700 - 1721 normaali sotamiesten määrä ei riittänyt juuri alkuunkaan, vaan Suomesta lähti kuninkaansa mukana sodan kestäessä sotapoluille Puolaan, Saksiin, Venäjälle ja Norjaan yhteensä noin 60 000 miestä.

Suomi oli sodissa aina Ruotsin liittolainen ja/tai alamainen, mutta ei ole myöskään väärin puhua Ruotsi-Suomesta, sillä suomalaisten osuus menestyksekkäillä taistelutantereilla oli usein varsin merkittävä - toisinaan jopa usein merkityksellisempi kuin emämaa Ruotsin. Suomessa on muodostunut tavaksi liputtaa marraskuun 6. : tta päivää Kustaa Adolfin päivänä tai ruotsinkielisten päivänä, mutta monet tahot haluaisivat yhä laajenevin joukoin liputtaa tuota päivää juuri suomalaisten hakkapeliiitojen päivänä , heidän muistokseen ja kunniakseen, minkä arvostuksen he ovat varmasti ansainneet.

Suuren Pohjan sodan aikana Kaarle Armfeldt nousi suomalaisten joukkojen ylipäälliköksi. Kaarle XII:n hallitusaika oli suomalaisille erityisen ankara ja raskas, sillä suomalaisia sotamiehiä osallistui sotatoimiin suhteellisesti paljon enemmän kuin emämaasta Ruotsista. Vuonna 1718 Armfeldt lähti sotajoukkoineen kohti Trondheimiä Kaarle XII:n hyökätessä samanaikaisesti Etelä-Norjaan. Tuosta sotaretkestä muodostui noin 2500 suomalaiselle ruotumiehelle hyytävän kylmä matka Tuonelaan sillä taistelutta eräs murheellisempiä ja rajuimpia miestappioita koettiin uutenavuonna 1719, kun vapaaherra, sotapäällikkö Kaarle Kustaa Armfeldtin (1666-1736) johtamat, urhoolliset suomalaiset karoliinit kohtasivat kohtalonsa paluumatkalla Norjasta. Perääntymishetkellä suuri joukko hänen sotilaitaan paleltui kuoliaaksi Jämtlantin tuntureilla. Vain puolet 5000 miehen sotajoukosta selvisi hengissä katasrofaalisesta lumimyrskystä Ruotsin puolelle.

Suurvalta-asemansa menettänyt valtakunta säilytti sodan jälkeenkin ruotuväkilaitoksensa, joka osallistui Venäjää vastaan käytyihin sotiin. Suomenlinnan myötä rakennettu saaristolaivasto nousi merkittäväksi voimatekijäksi Suomen puolustamisessa. Suomeen perustettiin päällystön kouluttamiseksi vuonna 1779 Haapaniemen sotakoulu, kadettikoulu, joka loi suomalaisen upseerikoulun perinteet.

Suureen Pohjan sotaan (1700-21) osallistuneen sotaylipäällikkö, kenraalimajuri ja vapaaherra Kaarle Kustaa Armfeldtin (1666-1736) samanniminen pojanpoika Kaarle Kustaa Armfeldt (1724-92) oli Anjalan liiton (1788) johtaja, joka tuomittiin kuolemaan vuonna 1789, mutta armahdettiin. Sitä vastoin eversti J.H.Hästesko teloitettiin.

Ks. lisää Suomen sotia koskevista seuraavista aihepiireistä :

Aatelisto Suomessa Suomen sijainti ja rajat Suomen sota 1808-09

Tutustu Suomen historialliseen aikaan vuosisadoittain seuraavasti:

Suomi vuosina 1100 - 1400 Suomi vuosina 1400 - 1500
Suomi vuosina 1500 - 1600 Suomi vuosina 1600 - 1700
Suomi vuosina 1700 - 1800 Suomi vuosina 1800 - 1900
Ks. myös : Suomen puolustusvoimat autonomian aikana
Nuoren itsenäisen Suomen puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimat sotien aikana 1939-45

Karjalan Armeija Puolustusvoimat

Suomen puolustusvoimat 1945-57
Suomen puolustusvoimat tänään

Suomen sodat

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia