Suomi9000 sisällysluettelo

Raha

Raha

Suomessa maksuvälineiden perusta muodostuu käteisestä rahasta (metallirahat ja setelit) sekä pankki- ja postisiirroista.

Raha on taloudellisen organisaation väline, joka tekee kehittyneen markkinatalouden yhteiskuntamuotona käytännössä mahdolliseksi.

Raha Suomessa. Ruotsin (Ruotsi-Suomen) rahajärjestelmässä oli 1600-1700 -luvuilla käytössä kuparikantainen rahajärjestelmä. Se oli hankala, sillä painoihan esimerkiksi 10 taalarin raha, kupariploosi noin 15 kiloa. Siksipä Tukholmalainen Stocholms Banco laski maailman ensimmäiset setelit liikkeeseen 1660-luvulla. Suomen kielen raha tarkoitti oravannahkaa, jota käytettiin maksuvälineenä. Markka, alkuaan painomitta, vastasi aikanaan painomittana 8 unssia (209-234 g). Ruotsin raha oli Suomessa laillinen maksuväline vuoteen 1809 asti.

Kun Suomesta tuli Venäjän autonominen suurruhtinaskunta, päärahaksi tuli Venäjän rupla. Nykyisestä rahayksiköstä, markasta säädettiin keisarillisella asetuksella 4.4.1860, jolloin Suomi sai oman rahayksikön, markan (= 100 penniä), joka määriteltiin ruplan neljäsosaksi. Vuonna 1865 markka sidotaan hopeaan. Vuosina 1866-86 myös yksityisillä pankeilla oli oikeus setelinantoon. Yksinoikeus setelinantoon on ollut vuodesta 1886 Suomen Pankilla. Vuonna 1878 siirryttiin kultakantaan, kunnes markan vaihdettavuus kultaan keskeytettiin vuonna 1915 maailmansodan takia. Kultakantaan palattiin taas vuonna 1926. Vuonna 1931 markka irrotetaan kultakannasta. Vuonna 1933 markka sidotaan Englannin puntaan ja vuonna 1939 Yhdysvaltain dollariin. Vuonna 1951 markalle vahvistetaan IMF-sopimuksen mukainen virallinen pariarvo suhteessa kultaan ja dollariin. Vuoden 1957 syyskuun 15. päivänä Suomi devalvoi markkansa 39 prosentilla.

Nykyiset rahat perustuvat vuonna 1962 annettuun rahalakiin. Vuonna 1963 suoritettiin Suomessa rahauudistus : yksi nykymarkka = 100 vanhaa markkaa. Kymmenen vuotta myöhemmin 1973 markka irrotettiin dollarista ja pantiin kellumaan ja otettiin valuuttaindeksi markan arvon epävirallisesksi kiinnekohdaksi. Vuonna 1978 markan arvo kytkettiin virallisesti tärkeimpien kauppakumppanien valuutoista koostuvaan indeksiin.

Suomen Pankki nosti 7.8.1986 päiväluottokoron ennätysmäiseen 40 prosenttiin markan ulkoisen arvon vakauttamiseksi. Suomalaiset maksoivat rahastaan vuoden 1989 lopulla Euroopan kalleinta korkoa. Markkinakoron nousu hyydytti asuntokaupan erityisesti pääkaupunkiseudulla niin, että kiinteistönvälittäjät puhuivat lamasta. Pahiten tilanteesta kärsivät pienet rakennusliikkeet ja yksityiset ihmiset, jotka olivat ostaneet uuden asunnon, mutta eivät saaneet vanhaa myydyksi.

Vuonna 1991 markka kytkettiin EY:n valuuttayksikköön ecuun ja seuraavana vuonna 1992 markka irrotettiin ecusta ja sen annettiin kellua toistaiseksi. Euroopan Unioniin liityttyään Suomi on taas osana Euroopan rahajärjestelmää ja on ensimmäisten maiden joukossa, jotka ottavat Euroopan Unionin yhteisen valuutan, ecun tai vastaavan käyttöön rahayksikkönään. Euroopan Unionin 9 maata, niiden joukossa Suomi, ottivat 1.1.1999 käyttöön yhteisen valuutan euron.

Ks. myös Euroopan Unioni EMU Ecu

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia