Suomi9000 sisällysluettelo

Ristiretkiajan lopulla

Ristiretkiaika Suomessa

1000-luvulla hopea lisääntyi ja korusto keveni. 1000-luvulla alettiin luopua polttohautauksesta kristinuskon levitessä. Ristiretkiajan lopulla (noin vuodesta 1050 - 1150 tai 1300 jKr. kalmistojen alue käsitti maan etelä-osan Pori -Ikaalinen -Jämsä -Mikkeli -Sortavalan linjaan saakka. Pohjoisempana on vain yksittäisiä hautalöytöjä ja etelässäkin on laajoja löydöttömiä alueita, mm. lähes koko Uusimaa.

Suomen viikinki- ja ristiretkiajan asutus ja löytöpaikat :

Novgorodilaiset hyökkäilivät ja tekivät ristiretkiä Suomeen jo 1000-luvulla. Jo vuonna 1042 Novgorodin suuriruhtinas Vladimir teki retken Hämeeseen. Vuonna 1053 paavi valtuutti Hampuri-Bremenin arkkipiispan Adalbertin toimimaan kaikkien pohjoisen kansojen arkkipiispana. Vuonna 1123 teki Novgorodin ruhtinas Vsevolod sotaretken Hämeeseen. Vuonna 1149 hämäläiset kärsivät tappion sotaretkellään vatjalaisia ja novgorodilaisia vastaan. Arabialaisen maantieteilijän Idrisin kartassa vuodelta 1154 mainitaan mm. Turku ja Häme. Henrik oli Suomen ensimmäisenä piispana vuosina 1155-56 ja Lalli surmaa Henrikin. Paavin bullassa vuosilta 1171-72 kuvataan suomalaisia epävarmoiksi uusikkokristityiksi. Vuonna 1186 tekivät novgorodilaiset taas sotaretken Hämeeseen. Vuonna 1187 karjalaiset hävittävät Sigtunan, Ruotsin silloisen pääkaupungin ja tappavat Ruotsin arkkipiispan.

Vuodelta 1221 löytyy ensimmäinen kirjallinen maininta Suomen piispasta; Tuomas Suomen piispana 1221-45. Vuosina 1226-27 tekivät novgorodilaiset jälleen laajan sotaretken Hämeeseen. Vuonna 1227 Novgorodin ruhtinas Jaroslav pakkokastaa karjalaisia. Paavi vahvistaa kirjeellään vuonna 1229 Suomen piispalle oikeuden pakanallisiin palvontapaikkoihin. Noin vuonna 1230 piispanistuin siirretään Nousiaisista Aurajokilaaksoon Koroisiin, josta on kaivauksissa löydetty ainakin kerran laajennettu puinen kirkko, jossa on ollut kivestä ja tiilestä tehty kuori, ja piispanpalatsi. Kirkko oli pyhitetty Pyhälle Marialle. Vuonna 1237 hämäläiset kapinoivat ja paavi antaa ensimmäisen ristiretkijulistuksen nimenomaan Suomea varten. Vuonna 1240 hämäläisten kapina kukistetaan ja Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski lyö 15.7.1240 ruotsalaisen sotajoukon Nevalla. Vuonna 1249 perustetaan Suomen ensimmäinen luostari, Turun dominikaaniluostari. Birger-jaarli liittää nykyisen Suomen pääosan vuonna 1258 Ruotsin valtion yhteyteen ja Ragvald I Suomen piispana (1258-66). Catillus Suomen piispana 1266-86. Vuonna 1270 otettiin käyttöön Turun piispan sinetti. Turun tuomiokapituli perustetaan vuonna 1276.

Maunu Ladonlukko Ruotsin kuninkaana 1275-90. Vuonna 1278 Novgorod valtasi Karjalan. Verovapaus ratsutilallisille vuonna 1280 ja Kaarle Kustaanpoika Suomen ensimmäiseksi prefektiksi. Vuonna 1281 kirkko saa verovapauden. Kuningas Maunu antaa Pentti-veljelleen Suomen herttuan arvon vuonna 1284. Johannes Suomen piispana vuosina 1286-91 ja noin vuonna 1290 siirrettiin piispainistuin Koroisista Turkuun tuomiokirkon valmistuttua. Birger Maununpoika oli Ruotsin kuninkaana vuodet 1290-1318. Suomen piispana oli vuosina 1291-1308 ensimmäistä kertaa suomalainen mies Maunu I.

Vuonna 1292 Novgorod teki sotaretken Hämeeseen, Vuonna 1293 Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika tekee kolmannen ristiretken, purjehti helluntaina Karjalaan, valloittaa Karjalan ja perustaa Viipurin linnan. Turun tuomiokirkko vihittiin vuonna 1300. Vuonna 1301 Novgorod hävitti ruotsalaisten vuonna 1300 perustaman Maankruunun linnan (keskellä nykyistä Pietaria Smolnaa vastapäätä). Turku mainitaan ensikerran kaupunkiyhteisönä vuonna 1309. Ragvald II Suomen piispana vuodet 1309-21. Vuonna kuningas Birger luovutti veljilleen Eerikille ja Valdemarille Turun ja Hämeen linnan pitäen itsellään Viipurin linnan. Vuodelta 1313 on ensimmäiset tiedot suomalaisista Pariisin maistereista. Vuonna 1316 kuningas Birger antaa suojakirjeen Karjalan naisille. Vuonna 1318 venäläiset tekevät hyvin tuhoisan hyökkäyksen Turun seudulle. Maunu Eerikinpoika Ruotsin kuninkaana vuodet 1319-65. Ruotsalainen Pentti Suomen piispana vuodet 1321-38. Karjalan ristiretkien jälkeen vallitsi Ruotsin ja Novgorodin välillä useita vuosikymmeniä lähes avoin sotatila, joka päättyi Pähkinäsaaren rauhaan vuonna 1323.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia