Laivaliikenne

Suomen ensimmäinen Atlantin ylittäjä oli helsinkiläisfregatti Anders Johan Nordenskiöld vuonna 1769. Se vei rahtiaCadizista Havannaan päällikkönään J.S.Sundman.

Suomen ensimmäinen höyrylaiva oli hinaaja-siipirataslaiva Ilmarinen. Kiteen Puhoksen kartanon omistaja Nils Ludvig Arppe rakennutti sen Puhoksen Varvinniemessä. Ilmarinen oli 26,2 m pitkä ja 4 m leveä. Höyrykone oli 34 hv (25 kW) ja sen rakensi englantilaisen Mattlew Clarken suunnitelmien pohjalta pietarilainen Aleksandrowskin konepaja. Neitsytmatkansa (10.8.1833) jälkeen Ilmarinen aloitti puutavaran kuljetukset Saimaalla. Suomen ensimmäinen kokonaan kotimaassa tehty höyrylaiva oli puoleksi katettu Helsingfors, jonka runko tehtiin Turussa ja kone Fiskarsilla. Se alkoi liikennöidä Helsingin ja Porvoon väliä heinäkuussa 1838.

Suomen vanhin liikenteessä oleva entinen höyryalus on Motala Verkstadsbolag -yhtiön (Ruotsi) vuonna 1856 rakentama teräsrunkoinen kuivalastialus Majland. Sen bruttovetoisuus on 223, nettovetoisuus 103 ja kantavuus (dwt) 350 tn. Alus on 38,28 m pitkä, 6,86 m leveä, syväys on 3,20 m ja nopeus täydessä lastissa 8 solmua. Aluksen omistaa kemiöläinen Erik Paulin, ja sitä käytetään hiekan rahtaukseen. Suomen suurin käytössä oleva puurunkoinen tervahöyry on Savonlinnan kaupungin omistama S/S Mikko, joka rakennettiin Savonlinnassa 1914. Alus oli ensimmäiseltä nimeltään Ensi, ja siinä on Savonlinnan konepajan rakentama 58 kW:n kone. Mikon bruttovetoisuus on 212,56, pituus 30,9 m, leveys 7,1 m, syväys 2,44 m ja nopeus 6 solmua. Alus entistettiin 1981 liikennöiväksi museolaivaksi.

"Herzogin Cecilie", kuuluisa suomalainen purjealus, joka useita kertoja oli voittanut kilpapurjehduksen Australiasta Englantiin, ajoi 25.4.1936 karille Englannin rannikolla ja jäi onnistumattomien pelastusyritysten jälkeen hylyksi. Maariahaminalaista Herzogin Cecilietä, joka valmistui 1902, pitävät jotkut yhä maailman nopeimpana purjealuksena. Alus purjehti 23,5 tunnin aikana 365 mpk eli 15,5 solmun (28 km/h) keskinopeudella 3.12.1930. Samalla matkalla sen loki näytti 20 solmua kierrettäessä Skagen.

Ahvenanmaalainen 4-mastoinen teräsparkki Parma, oli myös yksi maailman nopeimmista purjealuksista - ellei jopa nopein, sillä vuonna 1933 se purjehti vehnälastissa Victoriasta Falmouthiin 83 vrk:ssa ja 1936 Euroopasta Australiaan 73 vrk:ssa saavuttaen ajoittain 18 solmun (33 km/h) keskinopeuden.

Saimaan kanava-alueen vuokrasopimus allekirjoitettiin 27.9.1962 Moskovassa.

Maailman suurimpiin kuuluva matkustaja- ja autolautta Finnhansa laskettiin 1.12.1964 vesille Helsingissä. Maailman suurin automatkustajalautta Finlandia laskettiin 25.8.1966 vesille. Kaasuturbiinialus GTS Finnjet aloitti 13.5.1977 neitsytmatkansa. Finnjet on Suomen nopein autolautta, joka kulkee 1200 km:n pituisen matkan Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa 45 minuutissa. Aluksen risteilynopeus on 31,5 solmua (58 km/h). Aluksessa on kaksi 37 500 hv:n kaassuturbiinia (66 000 kW) ja kaksi 7750 hv:n dieselkonetta (11 400 kW). Finnjetin tilavuus on 24 065 brt, se on 212,8 m pitkä, 25,4 m leveä ja sen syväys on 6,5 m. Hyttipaikkoja on 1546 ja autopaikkoja 380. Finnjet akennettiin Helsingin Wärtsilän telakalla.

Laivanrakennus on Suomessa merkityksellinen teollisuudenala. Esimerkiksi vuonna 1994 Suomessa rakennettuina luovutettiin kaikkiaan 4 laivaa, yhteisvetoisuudeltaan 91 400 brt. Suomen suurin laivanvarustaja puolestaan oli samaan aikaan Neste Oy, jolla oli 19 laivaa, vetoisuudeltaan yhteensä 352 994 brt. Suomessa oli 31.12.1994 rekisteröityjä aluksia 589, joiden yhteenlaskettu vetoisuus oli 1 557 501 brt. Mukavuuslippujen alla oli samaan aikaan laivojamme 73, joiden vetoisuus 731 326 brt. Vuonna 1982 Suomen kauppalaivasto oli vuositilastomaksimissaan 2 478 938 brt.

Pohjoismaiden suurin ilmatyynyalus valmistui lokakuussa 1981 Helsingin Wärtsilän telakalta. TVH:n tilaama Larus oli 33 m pitkä, 14,7 m leveä, kantokyky 22 tn ja nopeus tyynessä vedessä 7,5 m/s. Neljän moottorin kokonaisteho oli 2600 kW. Larus oli koekäytössä linjalla Korppoo-Houtskari-Norrskata ja myöhemmin se liikennöi Hailuotoon. Alus on myyty Kanadaan.

Nopea matkustajalaiva GTS Finnjet saavuttaa huipussaan noin 35 solmun (65 km/h) matkanopeuden. Nopeimmat rahtialukset saavuttavat 33 solmun nopeuden, mutta yleensä linjaliikenteessä käytettävien alusten nopeudet ovat 16-25 solmua (30-46 km/h) ja hakurahtiliikenteessä vastaavasti 13-16 solmua (24-30 km/h). 33 solmun nopeudella kulkeva konttialus tarvitsee 120 000 hevosvoiman tehon, kun vastaavankokoiset 15 solmun nopeudella kulkevat rahtialukset tarvitsevat vain 25 000 hevosvoiman konetehon. Polttoainehintojen nopea kasvu on johtanut nopeuksien alenemiseen viime aikoina.

Autolautat Ilmatar ja Botnia törmäsivät marraskuun lopulla vuonna 1968 sumussa toisiinsa 28 merikilometrin päässä Maarianhaminasta Lumparlandin kunnan vesillä Långnäsin lauttasataman edustalla, jolloin 6 ihmistä sai surmansa. Pietarsaaren edustalla hukkui 16 ihmistä, kun ruoppaaja Nostaja upposi 6.9.1972 voimakkaassa merenkäynnissä. Helsinkiin matkalla ollut huvivene Viikinki upposi 30.9.1978 Hangon edustalla, jolloin 10 ihmistä sai surmansa. Rahtilaiva Eira ajoi 31.8.1984 karille Merenkurkussa Ruotsin aluevesillä. Aluksesta valui mereen yli 200 tonnia raskasta polttoöljyä. Neuvostoliittolainen tankkeri Antonio Gramsci ajoi 6.2.1987 karille Porvoon edustalla, jolloin mereen valui 700 tonnia raakaöljyä.

Vuonna 1988 Ranuan Simojärveen sukelsi kesällä Turun Laivateollisuuden rakentama 12 miljoonaa markkaa maksanut Kultainen Taimen, jossa on 46 matkustajapaikkaa ja 2-henkinen miehistö. Sen pituus on 16,5 m, leveys ja korkeus 3,5 m, paino 89 tn, nopeus 2 solmua ja suurin sukellussyvyys 100 m. Runko on 26 mm:n terästä ja ikkunat 120 mm:n akryyliä. Potkumoottoreita on 10 ja alus toimii 120 voltin (2055 Ah) tasavirtajärjestelmällä. Lisäksi on 24 voltin (1800 Ah) apujärjestelmä. Normaali ajoaika on 8 h - 72 h. Paineilmajärjestelmässä on 2 x 1000 ja 14 x 50 litran paineilmasäiliötä.

Suomen suurin kantosiipialus oli Sirena. Se oli rakennettu Messinassa Italiassa 1960 ja se liikennöi 1960-1967 Tukholman ja Maarianhaminan välillä. Suomen ensimmäinen kantotasoalus kastettiin 23.6.1960 Maarianhaminassa Sirenaksi. Aluksen bruttovetoisuus 69 ja kantavuus 10 dwt. Alus oli 27,9 m pitkä, 6,1 m leveä, syväys oli 3,5 m ja huippunopeus 36 solmua (67 km/h). Matkustajia alus saattoi ottaa 95.

Suomen suurin junalautta on 10 000 dwt:n Railship III, joka teki ensimmäisen matkansa lajissaan ja valmistuessaan maailman suurimpana Travemündestä Hankoon 3.3.1990. Lautan pituus on 189,7 m ja siihen mahtuu 88 junavaunua.

Suomen suurin rahtilaiva ja säiliöalus on 1992 valmistunut Neste Oy:n MT Mastera, jonka pituus on 274 m, suurin leveys 48 m ja syväys 17 m. Aluksen kantavuus on 161 300 dwt ja vetoisuus 169 217 m³.

Rahtilaivoista Suomen vetoisuudeltaan suurin kauppa-alus on ollut Neste Oy:n 1980-1982 omistama säiliöalus SS Jatuli. Mainittu vetoisuus oli 125 428 brt ja 109 828 nrt sekä kantavuus 259 092 dwt. Kantavuudeltaan suurimmat kauppalaivat puolestaan ovat olleet saman varustamon SS Jurmo (1979-1987) ja SS Jaarli (1980-1986) 259 448 dwt. Vetoisuudet näillä aluksilla olivat 125 414 brt ja 108 335 nrt. Kaikkien kolmen laivan mitat olivat muutoin samat : pituus 340,5 m; leveys 51,87 m; moottoriteho 23 536 kW

(32 000 hv) ja nopeus täydessä lastissa 15,5 s.

Suomalaisista kuivalastialuksista suurin on Etelä-Suomen Laiva Oy:n irtolastialus Arkadia, joka on rakennettu 1983 Japanissa. Sen bruttovetoisuus on 28 330, nettovetoisuus 14 802 ja kantavuus (dwt) 47 442 tn. Alus on 175 m pitkä, 32,2 m leveä ja se kuljettaa mm. hiiltä Puolasta.

Bengtskärin majakka on 45,8 metrin korkuisena Suomen korkein majakka. Muut Suomen majakat ovat korkeusjärjestyksessä korkeimmasta pienimpään :

2.Yttergrund, 3.Kylmäpihlaja, 4.Isokari (Ensskär), 5.Valassaaret, 6.Lågskär, 7.Selskär, 8.Säppi, 9.Tankar, 10.Helsinki, 11.Sälgrund, 12.Söderskär, 13.Nahkiainen, 14.Kallbåda grund, 15.Keminkraaseli, 16.Marjaniemi, 17.Utö, 18.Bogskär, 19.Norskär, 20.Jussarö, 21.Stubben, 22.Karsö, 23.Porkkala ja 24.Märket (14,3 m). Suomessa on kaikkiaan noin 40 merimajakkaa ja lähes 2000 johtoloistoa.

Suomessa valmistettu, aikanaan maailman voimakkain jäänsärkijä "Voima" laskettiin Helsingistä vesille 27.11.1952, mikä kohensi huomattavasti kauppalaivaston liikehtimistä talvisilla merialueillamme. Nykyisin Suomen voimakkaimmat jäänmurtajat ovat Urho ja Sisu, jotka rakennettiin Wärtsilän Helsingin telakalla. Niiden pituus on 104,70 m ja konevoima 22 000 hv (16,2 MW). Sisu rakennettiin 1976 ja sen vetoisuus on 7094,97 brt. Urho rakennettiin 1975 ja sen vetoisuus on 7010,82 brt.

Ensimmäinen Suomessa rakennettu ydinpolttoainetta käyttävä jäänmurtaja laskettiin vesille 10.4.1987 Helsingissä.

Suurten purjelaivojen kilpailun Tall Ships' Racen ensimmäiset alukset saapuivat 12.7.1988 Helsinkiin. Suomen suurin purjelaiva oli 1904 rakennettu 4-mastoinen teräsparkki Moshulu. Sen pituus oli 103,10 m, leveys 14,22 m, syväys 7,92 m ja vetoisuus 3120,51 brt. Alus on nykyään Philadelphiassa ravintolalaivana.

Maailman suurin matkustaja-autolautta on J.L.Meyerin (Papenburg, Saksa) telakalta vuonna 1993 valmistunut 59 914 brt:n Silja Europa. Alus on 201,8 m pitkä , 32,6 m leveä ja sen syväys on 6,8 m. Turun ja Tukholman väliä kulkeva lautta voi kuljettaa 3000 matkustajaa, 350 autoa ja 60 rekkaa.

Virolainen autolautta Estonia upposi Suomenlahdella 28.9.1995 Korppoon Utön majakkasaaren suunnalla kansainvälisillä aluevesillä vieden 852 ihmistä kuolemaan.

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että 20.12.1987 yli 1500 ihmistä kuoli merenkulun historian pahimpiin kuuluvassa onnettomuudessa Filippiineillä.

Suomen Laivaliikenne osio sisältää hakusanoja, joiden avulla löydät tietoa Suomen laivaliikenteen eri osa-alueista ja matkailusta. Valitse lisätietoa seuraavista

aihepiireistä :

Kotimaan vesimatkailu Kuljetuskalustokehitys

Laivalla ja lautalla ulkomaille Matkailu

Merenkulku / satamat Sisävesiliikenne

Suomen henkilöliikenne Suomen liikenneverkko

Suomen tavaraliikenne Vesimatkailuyritykset
Välimatkat Ks. myös Finnlines Group Oy Ab

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko