Suomi9000 sisällysluettelo

Matkailijan säätieto

Matkailijan säätieto

Suunniteltaessa lomamatkaa kannattaa pohtia ennakolta, millasta säätä voi odottaa minäkin vuodenaikana, millaisia vaatteita kannattaa ottaa mukaan ja mitä terveysongelmia ilmasto voi aiheuttaa. Joillakin alueilla sää voi olla hyvinkin vaihteleva ja ennakkovalmistelujen lisäksi tarvitaan paikallisia sääennusteita.

Matkaa suunnittelevan on hyvä tuntea ilmasto- ja sää -käsitteiden merkitys ja eroavaisuudet.

Ilmasto on jossakin paikassa tai alueella esiintyvien sääolosuhteiden kokonaisuutta koko vuoden tai tietyn kauden aikana.

Ilmasto ei ole päiväntarkka ennuste, vaan se kuvaa oikeastaan vain miten äärimmäisiä ja harvinaisia ovat tietyt säätapahtumat kyseisellä alueella. Sää puolestaan on ilmakehän tila, jossaki tietyssä paikassa jonakin tiettynä melko lyhyenä ajanjaksona, muutaman tunnin tai vuorokauden aikana.

Auringonpaistetta ilmaistaan tuntimäärällä kirkasta auringonpaistetta päivää tai kuukautta kohti. Toisinaan auringonpaistetta kuvataan aurinkoisten hetkien prosenttiosuudella maksimimäärästä mahdollisiapilvettömiä tunteja päivässä.

Lämpötiloista puhuttaessa melkein kaikissa maissa käytetään nykyään celsius -astekkoa. Poikkeus on USA, jossa käytetään Fahrenheit -asteikkoa eikä celsius -asteikkoa siellä juuri kukaan tunne.

Sademäärät tarkoittavat veden satamista kaikissa muodoissaan: vetenä, räntänä, lumena, rakeina, tihkuna jne.

Hyvin lämpimänä päivänä kevyt tuuli tuntuu mukavalta, mutta pakkassäällä tuuli voimistaa kylmän tunnetta. Kun lämpötila on korkea, yli 25 astetta, kosteus on tuulta tärkeämpi mukavuustekijä.

Matkailijan on aina hyvä tiedostaa ja tuntea mahdolliset sään aikaansaamat palamis-, lämpöhalvaus-, lämpöuupumus-, kylmyys-, paleltumis- ja hypotermiavaaratekijät.

Eräillä seuduilla säävaihtelut ovat lähes olemattomia (Sahara, Malaiji, Keski-Amerikka, Amazon), toisin paikoin kausivaihtelut ovat huomattavia mutta kaudensisäiset muutokset pieniä (Intia, trooppinen Afrikka) ja joillakin alueilla ilmasto on erittäin vaihteleva sekä sää on hyvin epävakaa eikä juurikaan ole peräkkäin samanlaisia vuosia vuodenaikojen ja kausienkaan suhteen (esimerkiksi Iso-Britannia, Tasmania, Luoteis-Eurooppa, Uusi-Seelanti ja Brittiläinen Kolumbia).

Korkealla yli 3000 metrissä liikuttaessa on vuoristosairauden vaara ja on myös hyvä tietää, että korkeassa ilmanalassa iho palaa ja ruskettuu helpommin.

Lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutuksesta on syytä tietää, että äärimmäisen epämiellyttävää ja sydänkohtauksen vaara on kaikilla mikäli lämpötila on 33 astetta ja suhteelinen ilman kosteus 100 tai vastaavasti ilman kosteuden ollessa 20 ja lämpötilan ollessa samanaikaisesti 50 astetta.

Voimakas ahdistuksen tunne koetaan, kun lämpötila on 30 astetta ja suhteelinen ilman kosteus 100 tai vastaavasti ilman kosteuden ollessa 20 ja lämpötilan ollessa samanaikaisesti 42 astetta.

Kaikki kärsivät, kun lämpötila on 26 astetta ja suhteelinen ilman kosteus 100 tai vastaavasti ilman kosteuden ollessa 20 ja lämpötilan ollessa samanaikaisesti 35 astetta tai vastaavasti ilman kosteuden ollessa nolla ja lämpötilan ollessa samanaikaisesti 41 astetta.

Esimerkiksi Singaporessa vallitsee tammikuussa keskimäärin 30 asteen lämpötila ja 80 prosentin suhteellinen ilman kosteus, kun taas Ylä-Egyptissä on tammikuussa keskimäärin 30 asteen lämpötila ja 20 prosentin suhteellinen ilman kosteus.

Kylmän ilmaston vaaratekijät ovat mahdollisia ja toisinaan varsin todennäköisiä Siperiassa, Pohjois-Kanadassa, Etelämantereella ja Grönlannilla, mutta toisinaan Suomen Lapissa ja samoin muuallakin Suomessa kovina ja samanaikaisesti tuulisina pakkaspäivinä.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia