Suomi9000 sisällysluettelo

Koulutus

Koulutus

Turun yliopiston perustamisasiakirja on päivätty 26.3.1640. Ansio akatemian perustamisesta lankeaa Pietari Brahelle ja piispa Rothoviukselle. Kun Turku paloi 3.-4.9.1827 siirrettiin yliopisto keisarillisella käskykirjeellä Helsinkiin 21.10.1827.

Vuoden 1866 kirkkolaissa säädettiin Suomen ensimmäinen oppivelvollisuus. Sen mukaan vanhemmilla li velvollisuus opettaa lapsiaan, ja jokaisen seurakuntalaisen tuli osata ulkoa kristinuskon keskeiset kappaleet. Kyseinen laki oli voimassa vuoteen 1869.

Vuonna 1901 keisarillisella kirjeellä myönnettiin naisille samanlainen oikeus päästä yliopiston kirjoihin kuin miehillä oli jo vanhastaan ollut. Sitä aikaisemmin ylioppilastutkinnon suorittaneiden naisten oli ollut anottava yliopistoon pääsyä sijaiskanslerilta.

Koulutusjärjestelmällä tarkoitetaan yhteiskunnassamme harjoitettavaa kasvatusta varten järjestettyjen instituutioiden, koulujen ja oppilaitosten muodostamaa kokonaisuutta, sisäistä järjestelyä, toimintaa ja liittymistä toisiinsa. Koulujärjestelmän runkona on kunnan koululaitos, joka pitää sisällään 9-vuotisen peruskoulun ja johon voi kuulua lastentarha tai sitä vastaavia luokkia, lukio ja peruskoulun oppimäärälle rakentuvia ammatillisia oppilaitoksia.

Koulutusjärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja on pyritty saamaan peruskoulun ja keskiasteen välinen yhteys saumattomaksi kokonaisuudeksi. Myös korkeakouluja on alettu kehittää osana maan koulutusjärjestelmää. Tutkinnonuudistuksien tarkoituksena on ollut aikaisempaa suurempi ammattisuuntautuneisuus, yhteiskunnan erilaisissa tehtävissä monipuolisia mahdollisuuksia antava laaja-alaisuus sekä teoriaa ja käytäntöä koskevan tieteellisen tiedon kiinteä kytkeminen toisiinsa.

Suomen akatemian tärkeimpiä tehtäviä tieteen edistämiseksi ovat tutkimuksen rahoitus, tutkijakoulutksen edistäminen ja rahoitus, kotimaisen ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön edistäminen ja rahoitus, tutkimustulosten tunnetuksi tekeminen ja tutkimustiedotus, tiedepoliittinen suunnittelu ja tiedepoliittiset asiantuntijatehtävät sekä tutkimuksen ja tutkimuspolitiikan seuranta ja arviointi. Valtion tieteelliset toimikunnat ovat: humanistinen, luonnontieteelinen, lääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, teknistieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja ympäristötieteellinen. Tieten keskuskomitean puheenjohtajana ja Suomen Akatemian esimiehenä on vuodesta 1992 toiminut professori Antti Tanskanen.

Nuorin suomalainen tohtori on Jussi Ketonen, joka väitteli 19-vuotiaana matemaattisesta logiikasta Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa. Suomessa väitelleistä nuorin on 20-vuotias Tuomas Lukka (s.1974), jonka tohtorinväitös fysikaalisesta kemiasta valmistui kesäkuussa 1995.

Helsinkiläinen Sinikka Tontti kirjoitti sähkökoneella 14 053 nettolyöntiä (0,3 % virheitä). Tekstinkäsittelylaitteella pääsi helsinkiläinen Eva Martikainen 17 089 nettolyöntiin (0,1 % virheitä). Molemmat ennätykset tehtin 30 minuutissa konekirjoituksen SM-kilpailuissa Järvenpäässä 1.-2.4.1989.

Itäkeskuksen iltalukiossa 3.6.1995 suoritti Martta Ritvanen (s. 16.7.1910) Suomen vanhimpan (84v 10kk 18pv) ylioppilastutkinnon yleisarvosanalla cum laude approbatur. Hänellä keskikoulun ja lukion väliin mahtui lähes 70 vuotta elämää, jolloin hän mm. johti omaa yritystään. Yliopppilaslakin hän sai 85-vuotiaana yhtäaikaa pojantyttärensä Hannan kanssa.

Raisiolainen rakennusmestari Raimo Valtonen (s.24.7.1957) on suorittanut vuodesta 1975 toukokuun loppuun 1995 kymmenen tutkintoa ja 364 erilaista kurssia. Hän on saanut myös päästötodistuksen Raision iltalukiosta 31.5.1994. Sen lisäksi hänellä on MBA:n arvo Jyväskylän yliopistosta sekä teknikon tutkinto Turun teknillisestä koulusta. Kurssit kattavat polkka- ja masurkkakurssit kuten myöskin Panssarikillan koulutustilaisuudet. Nummelainen vanhempi konstaaleli Risto Jouttimäki (45) on puolestaan käynyt 2.6.1995 mennessä kaikkiaan 330 kurssia. Kurssit on suoritettu pääasiassa vuosien 1971-1995 aikana työn ohessa. Niihin sisältyy mm. ensiapukursseja, työnjohtajien peruskurssi, konekirjoituskurssi, kotisairaanhoitokurssi ja isännöitsijän peruskurssi.

Helsingin yliopistossa oli 31.12.1993 kirjoilla 31 396 opiskelijaa. Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja eräs Euroopan suurimmista yliopistoista.

Ks myös seuraavista aihepiireistä : 15 vuotta täyttäneiden koulutusaste

Helsingin yliopisto Kirjastot Oppivelvollisuusikä Euroopassa

Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijat vuonna 1994

Suomen yliopistot ja korkeakoulut Tiede ja tekniikka

Tutkimuksen ja opetuksen huippuyksiköt Suomessa

Vanhimmat akateemiset tieteet Suomessa

Ylioppilastutkinnot ja uudet korkeakouluopiskelijat

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia