Suomen kivikausi

Nykyihminen saapui Afrikasta Eurooppaan noin 40 000 vuotta sitten , jolloin vallitsi Veiksel-jääkausi. Jääkauden kylmin vaihe oli paleoliittisella (9000 - 30000 eKr) kivikaudella noin vuonna 20 000 eKr. Tuolloin mannerjäätikkö oli paikoin jopa kolme (3) km paksu ja peitti koko Fennoskandian, Luoteis-Venäjän, Itä-Baltian, Itämeren ja sen eteläreuna oli tuolloin Pohjois-Saksassa, jonka edustalla levittäytyi suunnaton mammuttiaro suurriistalaumoineen merenpinnan ollessa nykyistä huomattavasti (100 - 125 m) alempana. Nykyisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen alkukoti on sijainnut huomattavasti Volgan mutkaa lännempänä itäisessä Keski-Euroopassa ja levittäytyi sieltä käsin pohjoiseen ja koilliseen noin 11 300 vuotta sitten eli noin vuonna 9300 eKr..

Noin vuonna 13000 eKr. mannerjää oli vetäytynyt Etelä-Ruotsiin ja myös Norjan rannikko oli suurimmaksi osaksi vapautunut jäästä. Fennoskandian vanhimmat asutuksen merkit ovat Mesoliittiselta kivikaudelta pian jääkauden päättymisen ( 9200 eKr.) jälkeen Ruijasta, jossa Komsan kulttuurin löydöt ovat peräisin ajalta 8000 eKr. Siellä jäämeren rannikko oli jo varhain sula, kun muualla oli vielä mannerjäätikköä. Arviolta samoihin aikoihin siirtyi ihmisiä Ruotsin vasta asutuskelpoisiksi tulleisiin eteläisimpiin osiin. Ruotsin Lappi asutettiin Norjan rannikolta käsin noin vuodesta 7800 eKr. alkaen. Tämä selittää myös Suomen Lapin vanhimmat löydöt, joita on tavattu Inarista (noin 7780 eKr.) ja Enontekiöltä (noin 7330 eKr.). Suomen asutuksen alkuna pidetään Askolan kulttuuria (noin 7500-6500 eKr.), jolloin asutusta on voinut siirtyä aina Ylä-Lappiin saakka. Askolan kulttuurin ikäiset suolöydöt täydentävät kuvaa Suomen asutuksen alkuvaiheista. Vuoden 7300 vaiheille eKr. ajoittuva Antrean löytö käsittää maailman vanhimmat verkon jäännökset sekä kivi-, luu- ja sarviesineitä, jotka muistuttavat Itämeren alueeseen liittyvän virolaisen Kundan kulttuurin aineistoa, mutta joissa on viitteitä yhteyksistä Äänisenkin suuntaan. Kundan kulttuuriin liittyy Kirkkonummen luinen tuura, kun sen sijaan Heinolan reenjalas kuuluu itäiseen, ehkä Uralilta asti tulleeseen kulttuurivirtaukseen. Kaikki em. löydöt viittaavat siihen, että maamme ensimmäiset asukkaat ovat tulleet eri tahoilta. Mitä todennäköisimmin (suomalaisperäisten kiviesineiden löytöjen perusteella) jo vuosien 6000 - 5000 eKr. vaiheilla ainakin jonkinlaista kosketusta ylläpidettiin Pohjanlahden poikki Suomen ja Ruotsin välillä. Sallan Särkivaaralta löydetty suksi on ainakin 5250 vuotta vanha, mikä osoittaa, että Suomessa on hiihdetty jo vähintäänkin 600 vuotta ennen kuin egyptiläiset ryhtyivät rakentamaan kuuluisaa Kheopsin pyramidiaan.

Jääkautta seurannut lämpökausi teki ilmaston nykyistä suotuisammaksi. Noin vuosille 6500-4200 eKr. ajoittui Suomusjärven kulttuuri , jota seurasi Suomen kampakeraaminen kulttuuri noin 4200-2000 eKr.. Suomen vasarakirveskulttuurin aika oli noin 2500-2000 eKr. ja Kiukaisten kulttuuri ajoittui vuosille noin 2000-1500 eKr. Kivikausi esiintyi Suomessa noin vuosina 7500-1500 eKr.

Ks Kivikautinen elämä Suomessa Kivikautinen tavarainvaihto ,

Kivikauden taide , Kivikauden haudat ja asbestikeramiikka.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko