Suomi9000 sisällysluettelo

hauet ja hauki

Hauet

Haukikalat, Esocoidei, on lohikalojen lahkon alalahko, johon kuuluvat hauet ja koirakalat.

Hauet, Esocidae, on lohikalaheimo, jossa on viisi pitkä- ja solakkaruumiista, suurikitaista lajia. Suomessa tavattava hauki on laajalle levinnyt; lajia tavataan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Suomessa haukia (esox lucius) on koko maassa. Haukia on lähes kaikissa vesissämme, pieniä lampia ja puroja lukuunottamatta. Se on väriltään kellertävän ja vihertävän kirjava. Pohjaväritys vaihtelee elinpaikan mukaan: sameissa vesissä hauet ovat ruskehtavia, kirkkaissa vihreitä. Pää on suuri ja terävähampainen. Hauen suuontelossa, kitalaessa, leuassa ja kieliluussa on peräti 700 terävää hammasta.

Hauki (Esox lucius) on Suomen yleisimpiä kalalajeja. Hauki on ahvenen, mateen, mudun, siian ja taimenen tavoin levinnyt aivan koko maahamme . Sen pituus on yleensä 40-70 cm ja paino 800g - 3 kg, yleensä enintään 15-20 kg. Naaras voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa jopa 25 kg. Suurin Suomesta saatu hauki on tiettävästi painanut 24 kg. Hauki kutee jäiden lähdön jälkeen. Hauki on silakan jälkeen Suomen toiseksi tärkein pyyntikala.

Hauki (Esox lucius) on petokala jo hyvin pienestä poikasesta lähtien. Hauen saalistusinto on parhaimmillaan aamun ja illan valoisina tunteina. Hauet oleskelevat mieluiten ruohikkoisissa rantavesissä tai hiukkasen syvemmällä. Kun hauki asettuu kerran johonkin, se pysyy elinpaikalleen uskollisena ja poistuu sieltä aniharvoin yli puolen kilometrin päähän.

Hauki (Esox lucius) pystyy lyhyillä matkoilla suuriin nopeuksiin. Hyökätessään saaliinsa kimppuun hauki liikkuu sekunnissa 7,5 - 12,5 kertaa oman pituutensa. Metrin pituinen hauki pystyy saavuttamaan lyhyeksi hetkeksi 25-40 km:n tuntinopeuden. Hauet ovat eräitä pitkäikäisimmistä kaloista ja saattavat elää jopa 25-vuotiaiksi.

Hauki (Esox lucius) kutee keväällä heti jäiden lähdön jälkeen ja myöhäisinä keväinä myös jään alla. Kuteva haukipari ui matalassa vedessä kyljikkäin kiemurrellen ja levittäen sukusoluja ympäriinsä. Mäti kehittyy poikasiksi noin kahdessa viikossa.

Suomessa ei ole hauen kanssa samannäköisiä muita kalalajeja. Suomessa elävän hauen sukulaiset, muut haukilajit elävät Pohjois-Amerikassa. Jättihauki (Esox masquinongy) voi kasvaa 2,5 m:n pituiseksi ja painaa lähes 50 kg.

Koirakalat, Umbridae, on lohikalaheimo, jossa on viisi lajia. Unkarissa ja Romaniassa elävä koirakala (Umbra krameri) on n. 12 cm pitkä, vihertävä, tummatäpläinen laji, joka tulee veden kuivuttua toimeen pohjaliejussa uimarakkonsa avulla hengittäen. Sitä pidetään joskus akvaariossa. Viuhkakala (Dallia pectoralis) elää Alaskan ja Siperian joissa ja saattaa veden jäätyessä jäädä jään sisään, mutta virkoaa taas jään sulettua.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia