Suomi9000 sisällysluettelo

Allardt Erik Anders

Erik Anders Allardt

Erik Anders Allardt [allart] (s. 1925), sosiologi, akateemikko (1995). Allardt on ollut Helsingin yliopiston sosiologian professorina 1958-91, Åbo Akademin kanslerina 1992-94, Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1970-80 ja tieteen keskustoimikunnan puheenjohtajana 1986-91. Vierailevana professorina hän on ollut Kalifornian, Illinoisin, Wisconsinin, Lundin ja Mannheimin yliopistoissa. Hän on ollut Euroopan tiedesäätiön varapuheenjohtaja vuodesta 1989.

Hänellä on erittäin laaja tuotanto yhteiskunnan eri aloja koskevia tutkimuksia. Hänen tuotantonsa käsittää tutkimuksia sosiologian, valtio-opin ja vertailevan yhteiskuntatutkimuksen aloilta. Allardt on käyttänyt ja kehittänyt edelleen Émile Durkheimin ajatuksia; teoksessaan "Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine" (1964) hän esittää Durkheimiin nojautuvan teorian yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta. Teoksia: "Sosiologia" (Y. Littusen kanssa), "Valinnan yhteiskunta" (K. Wariksen ja O. Wiion kanssa), "Hyvinvoinnin ulottuvuuksia", "Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta" (C. Starckin kanssa), "Ihminen, työpaikan tärkein voimavara", muistelmakirja "Suunnistuksia ja kulttuurisokkeja".

Erik Anders Allardtin elämään liittyy tärkeänä osana Iso Vasikkasaari, jossa hänen isovanhempansa jo asuivat. Hänen isoisänsä oli Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori ja kahdesti Helsingin yliopiston rehtori. Iso Vasikkasaaressa sijaitsee ns. Poseidonin temppeli, joka valmistui vuonna 1897. Samana vuonna maalattiin rakennuksessa sisällä oleva öljymaalaus, joka esittää Ahtia tai Poseidonia. Poseidonin temppeli oli aikaisemmin lähinnä huvimaja, mutta samalla se toimi työtilana, siellä järjestettiin kastajaisia , rapukestejä. Maja toimi Allardille, hänen sukulaisilleen ja jo hänen isälleen tutkimustyötilana. Allardt teki kesäisin temppelissä väitöskirjaansa (muutoin Helsingissä), joka käsitteli perhettä, avioerojen frekvenssiä, oireita yhteiskunnan muutoksista.

Allardt siirtyi poliittiseen sosialogiaan, joka on lähellä vallankäyttöä ja muutoksia. 1960-luvulla lisääntyi Suomessakin teollisuustyöväestö, 1970-luvulla taas palveluammatit ja 1980-luvulla runsastuivat tietoteknologia-ammatit.

Allardt etsi ja kuvasi niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat ihmisten sosiaaliseen käyttäytymiseen. Hän on todennut, että yhteiskunnallinen kehitys vaatii aina taistelua ja ponnistelua. Nykyisin on trendinä verkostotalous ja tapahtuu paljon taloudellista kasautumista, syntyy suuria yrityksiä ja se vaatii pohdintaa. Niinpä aikalaisdiagnoosi on sosiologian keskeinen osa tällä hetkellä - vuosituhannen taittuessa. Vanha luokkarakenne murentuu, mutta eivät sosiaaliset erot ole silti muuttuneet. Sen sijaan vasemmiston ja oikeiston ero ei ole nykyisin kovinkaan suuri. Nyky-yhteiskunnassa Allardtin käsityksen mukaan tunne-elämä jää kenties liiaksi taka-alalle ja byrokraattisuus saa kenties liikaa painoa. Yhteiskunnassa täytyisi olla järjen ja tunteen tasapaino ja parhaissa yhteisöissä sekä tunne- että järkitekijät ovat aina sopivasti mukana.

Suomi oli aikaisemmin alikehittynyt teknisessä osaamisessa, - nyt teknisellä osaamisella on yliote. Olisi oltava tasapaino - eikä ole helppo sanoa, miten se saavutetaan. Päätöksiä tehdään nykyisin paljon muualla kuin paikallisesti, joten nykyisin kansalaisdemokratia on vaarassa. Pitäisi olla varovainen ja tehdä muutoksia vain pienin askelin eikä saisi tehdä kertaheitolla kovin suuria muutoksia. Yhteiskuntamuutoksiin liittyvä siviilirohkeus on tietynlaista älykkyyttä - se ei ole vain rohkeutta, vaikka se on kieltämättä sitäkin. Siviilirohkeita ihmisiä on todella vähän - yleensä ihmiset ovat vietävissä kuin akanat tuulessa, on Allardt todennut.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia