Suomi9000 sisällysluettelo

Suomalainen yhteiskunta

Suomalainen yhteiskunta

Suomea on totuttu pitämään kapitalistisena tai markkinatalousmaana. Suomea on luonnehdittu myös sekatalousmaaksi. Valtion yrityksillä on Suomen kansantaloudelle poikkeuksellisen suuri merkitys. Julkisen sektorin merkitys työnantajana on myös suuri.

2.maailmansodan jälkeinen aika on ollut Suomessa suurten elinkeinorakenteen ja luokka- ja kerrostumarakenteen muutosten aikaa. Teollistuminen alkoi Suomessa myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Vielä 2.maailmansodan päättyessä noin puolet ammatissa toimivasta väestä sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, kun vuonna 1975 vastaava luku oli vain 12 %.

Yrittäjien (ja maatalousyrittäjien) määrä on vähentynyt vuodesta 1950 vuoteen 1975 lähes puolella miljoonalla 830 000:sta 370000:een. Vastaavasti samanaikaisesti toimihenkilöiden ryhmä on kasvanut 320 000:sta 800 000:een. Alempia toimihenkilöitä oli vuonna 1975 koko toimihenkilöiden ryhmästä noin 75 %. Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on suhteellisen suuri ja luokkarakenne on jatkuvasti hieman käynnissä eikä luokkaerot siten näy jyrkkinä. Suomessa ei ole esimerkiksi selkeitä yläluokan, keskiluokan ja työväenluokan asuntoalueita eikä Suomessa nykyisin ole työväenkaupunginosiksi verrattavia asuinalueita kuten joissakin muisssa läntisen Euroopan maissa.

Ammattiyhdistysliikkeen eheytyessä työntekijöiden järjestäytymisaste nousi yli 80 %:n jo vuoteen 1975 mennessä, mikä on yhä vieläkin yleis-eurooppalaisesti erittäin korkea taso. Vuonna 1960 yli puolet kaikista palkansaajista oli ammattijärjestöjen ulkopuolella, mutta jo 1975 yli 75 % palkansaajista oli järjestäytyneitä. Työnantajien, työntekijöiden, toimihenkilöiden ja maatalousväestön organisoidut joukkojärjestöt ovat tulleet politiikkaan kansanedustuslaitoksen ja puoluelaitoksen rinnalle.

Suomessa monilla luokilla ja kerrostumilla on omat poliittiset liikkeensä, kun taas usein muualla läntisessä Euroopassa uskontoon, kieleen ja kansallisuuteen perustuvat jaot ovat poliittisen liikkeen perustana. Suomessa maanviljelijöistä tyypillisesti lähes 75 % kannattaa Suomen Keskusta -puoluetta. Samoin noin 75 % työntekijöistä äänestää vasemmistopuolueita. Johtajien ja toimihenkilöiden ryhmästä noin 60 % kannattaa kokoomusta tai ruotsalaista kansanpuoluetta. Epäyhtenäisin on alempien toimihenkilöiden ryhmä, sillä heistä yli neljännes äänestää sosiaalidemokraatteja, neljännes kokoomusta muiden merkittävämpien ryhmien ollessa keskusta, kansandemokraatit, ruotsalaiset ja liberaalit. Suomessa tapahtunut rakennemuutos ei ole ulottunut itse puoluejärjestelmään, vaan on vaikuttanut puoluelaitoksen sisällä ja aiheuttanut eri puolueiden kannattajakunnan rakenteessa muutoksia.

Ks. lisää mm. : Perinneruoka Suomalaiset

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia