Heikki Toppila

Heikki Toppila (Paavola 4.7.1885 - Kuusankoski 5.4.1963), kirjailija ja lehtimies, kansakoulunopettaja. Pysähtynyt Pohjanmaan maisema ja kyläyhteisö ovat Toppilan novellien ja romaanien miljöötä. Sen ihmisten psykologiaa hallitsee kuitenkin pelon ja kuoleman "arktinen hysteria", joka hakeutuu kansantarinoiden enteisiin ja uskomuksiin, kuolemanpelkoon ja painajaisuniin. Kansantarinoita käyttävästä novellistiikasta taidokkaimpia on eleettömässä huumorissaan kokoelman Valkolan vaarin jouluviinat (1923) niminovelli kuolleistaheräämisestä. Hirttäytyneen miehen herättämiin raskaisiin sukumuistoihin kietoutuu pääteoksena pidetty romaani Auringon nousun maahan (1926). Tarinoiden harkittu käyttö liittyy siinä rakkauskertomukseen, joka säilyy herkän lyyrisenä synkistä aineksista huolimatta. Ihmisen taistelua luonnon ja oman mielen tuhovoimia vastaan kuvaavat romaanit Päästä meitä pahasta (1931) ja Tulisilla vaunuilla (1935). Ekspressionistinen kiirastulitematiikka saa ilmaisunsa novellikokoelmassa Kuoleman siiveri (1928). Muita romaaneja Siernaporin kuningas (1937), Onnen kultamoukari (1941), Ja niin tuli kevät taas (1945) ja Nuoruuden kujanjuoksu (1949), novellikokoelma Helvetin koira (1920); Tarinat (1950). Aleksis Kiven palkinto 1951.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko