Suomi9000 sisällysluettelo

Itäinen ja läntinen suomiperinne

Itäinen ja läntinen suomiperinne

Itäisen ja läntisen suomiperinteen ja itäisen ja läntisen Suomen suuri raja kulkee Kymijoen suulta Päijänteen itäpuolitse Keski-Suomeen ja sieltä louteeseen päin mentäessä raja alkaa häilyä.

Em. länsipuolisessa Suomessa vallitsee läntinen kyläkulttuuri, tehokkuuteen pyrkinyt talonpoikaisyhteisö, kovempi pelto-Suomi, joka uskontoa myötenkin on rationalisoitunut, sillä länsimaista työn, ahkeruuden ja säästäväisyyden uskonnollista kunnioittamista ei siis synnyttänyt kristillinen uskonto, vaan se kasvoi länsieurooppalaisen talonpojan elämänkokemuksista ja moraalista. Läntiset pelto-suomalaiset loivat oman kyläuskontonsa ja samalla sen ideologian, josta teollinen kapitalismi ammensi myöhemmin voimaansa. Läntisen Suomen perinneruokia ovat mm. kova leipä, juusto ja pitkäpiimä. Läntiseen kulttuurialueeseen kuuluvat Lounais-Suomi, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa.

Em. itäpuolisessa Suomessa vallitsee itäinen sukukulttuuri, laajalti ympäristöään hyödyntänyt kaskiyhteisö, pehmeämpi kaski-Suomi, uskossaankin spontaani, mystinen itä. Itäisen Suomen perinneruokia ovat mm. kalakukko, piirakat ja tuoreet limput. Hämäläiset ovat piimävellin, sahdin ja mämmin keksijöitä. Itäiseen kulttuurialueeseen kuuluvat Kaakkois-Suomi, Raja-Karjala, Pohjois-Suomi ja Tornionjokilaakso.

Henkinen perinne ylläpitää yhteisöllistä muistia ja sen avulla on voitu käsitellä myös yhteisöllisiä ristiriitoja. Vanhat riitit, myytit ja kertomukset antavat vastauksia ihmisen perimmäisestä suhteesta ympäristöönsä ja vanha suullinen perinne kertoo Suomessa vallinneista kolmesta kulttuurikaudesta : eränkävijöiden, kaskiviljelijöiden ja agraaristen talonpoikien kauteen. Työvälineet, rakennustekniset ratkaisut, juhlatavat, nimitykset ja ruokalajit vaihtelevat enemmän tai vähemmän selkeillä, joskus suppeillakin kulttuurialueilla. Paikalliskulttuurien rakenteelliset erot nousevat esiin usein itäisen ja läntisen suomiperinteen ja itäisen ja läntisen Suomen rajan mukaisesti.

Esimerkiksi perinteisiä, toisistaan merkittävästi poikkeavia suomalaisia puuvenemalleja ovat peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, kainuulainen, karjlainen, laatokkalainen, savolainen, keskisuomalainen, hämäläinen ja satakuntalainen vene sekä pohjoinen ja eteläinen merivene. Sirppityyppejä olivat läntinen ja itäinen sirppi sekä varsinaissuomalais-hämäläinen niittosirppi eli kamppi. Suomessa riihipuinnissa käytettyjä varstoja olivat mm. solmu-, sapa-, hulikko-, linkku-, silmukka- ja reikävarsta. Peltojemme muinaisia auratyyppejä olivat koukku-, kehä- ja hankoaura eli sahra sekä huhtakoukku.

Ks. lisää mm. : Perinneruoka

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia