Suomen pronssikausi

Ensimmäinen ihmisen käyttämä metalli, kupari keksittiin Lähi-idässä vuoden 6000 eKr. vaiheilla. Sitten kun kupariin keksittiin sekoittaa tinaa siitä saatiin kestävämpää pronssia ja se alkoi sivuuttaa kiven aseiden ja työkalujen raaka-aineena. Euroopassa pronssin käyttö alkoi noin vuonna 2000 eKr. Balkanilla, josta se levisi Keski-Eurooppaan ja Itämeren alueelle. Tanskan ja Ruotsin rikas pronssikulttuuri kukoisti noin 1500 - 500 eKr. ja sen vaikutus ulottui myös Suomen rannikolle. Rannikolla pronssi saatiin lännestä ja siellä kulttuuri sai vahvan skandinaavisen värityksen. Sisämaassa metallin käyttö opittiin idästä, mutta elintavat eivät kuitenkaan muuttuneet.

Pronssikausi oli Suomessa noin vuosina 1500-500 eKr. , jolloin rannikkoseudun ja sisämaan välinen kulttuuriero jyrkkeni ja pronssikauden kulttuuri jakautui kahteen kulttuurialueeseen, jotka olivat läntinen ja itäinen kulttuurialue. Suomen rannikko alkoi saada metallia tämeren kautta, sisämaa ja pohjoiset alueet taas idästä päin. Suomen kannalta merkityksellisiä olivat Volgan-Kaman alueella syntyneet Seiman-Turbinon kulttuuri (n. 1500 eKr:) ja Ananjinon kulttuuri (noin 800-400 eKr.). Suomesta on pronssimetallilöytöjä vähän.

Suomessa pronssikausi ajoittui noin vuosiin 1500/1300 - 500 eKr.

Suomen pronssikauden aikoihin vaikutti naapurissamme Venäjällä Ananjinon kulttuuri ja muualla maailmalla Hallstattin kulttuuri, Karthago, Rooma ja Persialaissodat.

Ks Suomen pronssikauden läntinen kulttuurialue

Suomen pronssikauden itäinen kulttuurialue

Ks. myös Astuvansalmen kalliomaalaukset

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko