Suomi9000 sisällysluettelo

rapu ja ravut

Rapu ja ravut

Ravut eli kymmenjalkaisäyriäiset, Decapoda, on kuoriäyriäislahko, jossa on yli 2 000 lajia, joista Suomessa kuusi. Kaikkien rapujen selkäkilpi on laaja ja kidukset peittävä. Kävelyraajoja on viisi ja leukaraajoja kolme paria. Silmät ovat liikkuvien varsien päässä. Alalahkoja on neljä. Ryömivien rapujen (Reptantia) 1. kävelyraajapari on muuttunut suuriksi saksiksi, takaruumis on selvästi jaokkeinen ja sen kärjessä on viisiliuskainen pyrstö (telson). Ryömiviä rapuja ovat mm. hummerit, langustit ja rapu. Uivia rapuja (Natantia) ovat katkaravut. Vlipyrstöisillä ravuilla (Anomura) on verraten lyhyt takaruumis; niitä ovat mm. erakkoravut ja kookosrapu. Neljäs alalahko on taskuravut.

Suomalainen rapu, Astacus astacus, on pitkäpyrstöinen kymmenjalkaisäyriäinen, jolla on vahva selkäkilpi. Rapu on vihertävän tai sinertävän ruskea ja muuttuu keitettäessä punaiseksi. Eturaajat ovat kehittyneet saksimaisiksi raatelujaloiksi, ja seuraavien jalkaparien päässä on pienet pihdit. Takaruumiin jaokkeissa on uimaraajat. Naaras kantaa mätimunia ja poikasia leveän pyrstönsä alla. Rapu kasvaa hitaasti ja tulee harvoin yli 15 cm pitkäksi. Se luo nahkansa nuorena useita kertoja, vanhempana vain kerran kesässä.

Rapu on harvinaistunut Etelä-Suomen joissa, puroissa ja järvissä rapuruton takia. Se liikkuu öisin, kävelee tavallisesti eteenpäin (mutta myös takaperin) ja ui nopeasti takaperin. Se syö mm. nilviäisiä, toukkia, mätiä ja kuolleita eläimiä. Sitä pyydetään etupäässä merroilla liha- tai kalasyöteillä. Rapu on rauhoitettu 1.11. - 20.7. Pyynnin alamitta on otsapiikin kärjestä pyrstön kärkeen mitattuna 10 cm; sen kokoinen rapu on 8-10-vuotiaana.

Kaakkoisissa vesissä voi satunnaisesti tavata kapeasaksirapua (Astacus leptodactylus). Amerikkalainen täplärapua (Pacifastacus leniusculus), joka on nopeakasvuisempi ja rutonkestävämpi, on istutettu Suomeen vuodesta 1967. Sen saksihangassa on vaalea läikkä, ja se liikkuu päivisinkin.

Rapulaiset, Branchiobdellidae, on harvasukasmatoheimo, jonka 5 mm pitkät, vaaleat lajit elävät ravun kuorella ja kiduksissa. Rapulaiset jyrsivät ravun kuoreen pieniä reikiä, kiduksissa ne aiheuttavat suurempaa vahinkoa.

Ks. myös rapuruttotaskuravut

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia