Suomi9000 sisällysluettelo

Rannikot

Rannikot

Suomen merirajan pituus on noin 1100 km, mutta Suomen rannikoitten yhteispituus on noin 4600 km. Suomen merialueet ovat Suomenlahti (Itämeren rannikkoa), Saaristomeri

( Ahvenanmanner, Turun saaristo ) sekä Pohjanlahti, jonka Merenkurkku jakaa eteläiseen Selkämereen ja pohjoisempaan Perämereen. Rannikot ovat varsin matalia ja luonteenomaisin rannikkotyyppi, saaristorannikko, on selväpiirteisin Ahvenanmaan ja manteren välisessä Saaristomeressä. Suomenlahden keskisyvyys on 38 m, Saaristomeren 23 m, Selkämeren 69 m ja Perämeren 42 m. Merialueittemme suurin syvyys 301 m on mitattu Ahvenanmerestä. Suomenlahden rannikko muistuttaa lounaista rannikkoa. Saaret ovat kallioisia ja mannerjään epätasaisiksi kuluttamia. Pohjanlahden rannikko on monin paikoin saaretonta, mutta kapea saaristovyö laajenee Merenkurkun kohdalla. Saaret ovat moreenipeitteisiä kivikko- ja särkkäsaaria. Kokkolasta pohjoiseen rannikko on suorajuoksuista ja paikoin, mm. Kalajoen varrella, dyynirannikkoa.

Suomen rannikoilla on yli aarin (=100neliömetriä) suruisia saaria noin 81 000 kpl, yli 0,3 ha:n suuruisia saaria noin 28 000, niistä yli neliökilometrin laajuisia 465 kpl ja yli 10 neliökilometrin suuruisia saaria on rannikoillamme 67 kpl. Ks myös Saaristomeren saaristo . Suurimmat saaret ovat Ahvenanmanner 685, Kemiö 524, Hailuoto 195, Raippaluoto 160 ja Rymättylä 105 neliökilometriä. Tiheimmin saaria on Saaristomeressä ( yli 400 saarta / 100 neliökilometrillä ), Itä-Uudenmaan saaristossa (yli 300 saarta / 100 neliökilometrillä) ja Vaasan tienoon saaristossa

( yli 250 saarta / 100 neliökilometrillä ).

Itämeren ja Fennoskandian jääkauden jälkeiset muotoutumisvaiheet ovat:

1) Baltian jääjärvi noin 11000 vuotta sitten,

2) Yoldiameren loppuvaihe noin 9500 vuotta sitten,

3) Ancylusjärvi noin 8200 vuotta sitten, jolloin Sveajoki Keski-Ruotsissa oli sen lasku-uomana,

kunnes meriyhteys Pohjanmereen avautui Darssin kynnyksen yli ja

4) Litorinameri noin 6000 vuotta sitten.

Suomen vilkkaimmat satamat ovat Helsinki, Maarianhamina, Turku, Naantali, Sköldvik ja Kotka. Ulkomaisen merenkulun määrästä noin prosentti kulkee Saimaan kanavan kautta. Tärkeimmät tuontisatamat ovat öljysatamat Sköldvik ja Naantali sekä Helsinki, Raahe (Rautaruukki Oy), Pori (Mäntyluoto-Reposaari), Turku ja Kotka. Johtavat vientisatamat ovat Kotka, Hamina, Helsinki, Sköldvik, Loviisa, Rauma, Kemi ja Pori. Muita satamiamme ovat: Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Oulu, Uusikaupunki, Hanko, Koverhar, Inkoo, Loviisa ja Lappeenranta.

Ks myös Estonia (Tukholma-Tallinna; 28.9.94)

Kotimaan vesimatkailu Merenkurkku

Rannikkomeret Sisäisten aluevesien raja

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia