Lentoliikenne

Suomen ensimmäisen tilaisuuden, jossa keskusteltiin lentämisestä, järjesti vuonna 1753 Turussa professori Jaakko Gadolin. Vuonna 1903 suomalainen professori Oscar V. Johansson osallistui tieteelliseen ilmapallomatkaan Wienissä (nousu 3600 m:iin noin 2 tunnissa, matka 70 km). Vuonna 1908 suunnitteli ja rakensi Kuopiossa suomalainen kapteeni Santtu Tschernichin tovereineen ensimmäisen liitokoneen, riippuliitimen, ja suoritti sillä ensimmäiset suomalaiset liitolentokokeilut. Suomen ensimmäinen lentonäytös oli Oulunkylän raviradalla 3.2.1911 ja sen antoivat tanskalaiset Thorup (kone oli Voisin) ja Svendsen (kone oli Bleriot). Ensimmäisen suomalaisen tekemän lentoyrityksen teki Tampereella 20.4.1911 kuvanveistäjä Adolf Aarnio. Ensimmäinen varsinainen lento ( = ei vain hetkellinen lentokoneen irtoaminen maan pinnasta) Suomessa tapahtui 18.5.1912 Helsingissä puolalais-venäläisen majuri Utoskin toimesta. Hän kiersi Töölönlahden minuutti 45 sekunnissa 60-700 m:n korkeudella. Utoski antoi samana vuonna lentonäytöksen myös Viipurissa.

Suomen lentoliikenteen voidaan katsoa alkaneen huhtikuussa vuonna 1784, kun Oulun apteekkari Johan Eriksson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. !930-luvulla vierailu Suomessa 225 m:n pituinen D-LZ 127 "Graf Zeppelin", joka teki yli sata valtameren ylitystä. Majuri V.Mikkola suoritti 1916 Pietarissa sotilaslentäjätutkinnon ja majuri B.Mårtenson sai ensimmäisenä Suomen lentomerkin 1918 ja kansainvälisen ohjaajatodistuksen. Ensimmäisenä suomalaisena lentäjänä suomalaisesta lentokoulusta suoritti ensimmäiset yksinlentonsa vuonna 1918 vääpeli Olof Hamberg. Ensimmäisen laskuvarjohypyn teki Suomessa ruotsalainen luutnantti Thörnblad vuonna 1920. Ensimmäisenä suomalaisena suoritti laskuvarjohypyn kapteeni E.Erho vuonna 1922 Sortavalassa.

Suomen Ilmavoimat syntyivät 6.3.1918, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen lailliselle hallitukselle Thulin Morane Parasol -koneen. Siinä oli siniset hakaristit valkoisella pohjalla, jonka maantunnuksen ilmavoimat muutti vasta 1945 sinivalkoisiksi kokardeiksi.

Vuonna 1922 perustettiin Valtion lentokonetehdas Santahaminaan, josta se siirrettiin Tampereelle (nykyinen Valmet). Sen rakentamia lentokonetyyppejä ovat Hansa Brandenburg, Kotka, Haukka, Tuisku, Viima, Pyry, Myrsky, Vihuri, Tuuli, Humu ja Pyörremyrsky ja lisäksi ulkomaisina lisenssivalmisteina Fokker CX ja D XXI, Bristol Blenheim, de Havilland Moth sekä Fouga Magister. Sääski Oy suunnitteli ja rakensi Sääski-harjoituskoneen, jonka valmistuslisenssi sittemmin myytiin Valtion lentokonetehtaalle. Ilmailuinsinöörien kerhon toimesta suunniteltiin ja rakennettiin kevyt yksipaikkaisen Viri -urheilukoneen. Valmet Oy:n Kuoreveden tehtaat, Valtion lentokonetehtaan manttelinperijä, on rakentanut Vinka-sarjan (Leko 70) ja koonnut Hawk-sarjan sekä modifoinut Draken- ja MIG-hävittäjiä.

Vuonna 1924 Niilo, Valto ja Uuno Karhumäen perustama Veljekset Karhumäki Oy:n lentokoneenrakennus- ja lentotoiminta on kehittänyt varsin merkittävästi Suomen siviili- ja urheiluilmailua. He rakensivat kolme Karhu-konetta ja ryhtyivät sitten korjaamaan ja rakentamaan Moth-koneita, järjestämään lennätyksiä ja ilmakuvauksia sekä antamaan lentokoulutusta. Yhtiö siirtyi Keljosta Kuoreveden Halliin ja vastasi myös ilmavoimien konekaluston korjauksista ja huollosta. Veljekset perustivat Kar-Air Oy:n lentokonetoimintaansa varten alkaen harjoittamaan aikataulunmukaisia reittilentoja sekä tilauslentoja. Kar-Air on myös eräiden konetyyppien maahantuoja ja suorittaa Twin Otter -tyyppisellä koneella geologisia kartoituslentoja. Finnair on ostanut sitemmin Kar-Airin osake-enemmistön, mutta Kar-Air toimii edelleen itsenäisenä lentoyhtiönä ja lentokonekorjaamona.

Finnair Oy, aluksi Aero Oy nimisenä, perustettiin 1.11.1923 ja se aloitti toimintansa 20.3.1924 yhdellä Junkers F 13 -koneella, joka vei neitsytlennolla 162 kg postia Helsingistä Tallinnaan. Koneessa oli neljä matkustajapaikkaa ja kone saavutti noin 120 km:n tuntinopeuden. Aluksi lähdöt tapahtuivat Helsingin Kaivopuiston rannasta jäältä ja vedestä. Ensimmäisenä toimintavuotenaan 1924 Aero kuljetti 269 matkustajaa. Ensimmäisen suomalaisen lentäjänsä, Gunnar Lihrin Aero palkkasi kesällä 1924. Silloin Aerolla oli 7 ihmisen henkilökunta. Vuonna 1925 Aero järjesti 833 yleisölentoa. Vuonna 1927 Aero liittyi IATAan. Elokuussa 1929 Aeron perustaja Bruno Lucander kuoli ja hänen seuraajakseen valittiin diplomi-insinööri Gunnar Ståhle. Vuoden 1929 lopulla oli Aerolla jo neljä Junkers 13a ja yksi G 24. Vuonna 1932 heinäkuun ensimmäisenä päivänä Aero sai liikenteeseen Junkers Ju 52/3m -koneen. Vuosina 1932-42 Aerolla oli käytössään viisi tämäntyyppistä konetta. Suomen ensimmäinen siviililentoasema avattiin Turun Artukaisiin 8.9.1935, Tukholmaan 23.5.1936 ja Helsingin Malmille joulukuussa 1936 (vihkiminen tapahtui virallisesti vasta toukokuussa 1938).

Lucanderin ja Ståhlen jälkeen Aeron/Finnairin toimitusjohtajina olivat mm. C.J.Ehrnrooth, Uolevi Raade, Leonard Grandell, Gunnar Korhonen. Vuonna 1952 Aero kuljetti

yli 100 000 matkustajaa ja siirtyi nykyiselle Helsigin-Vantaan lentoasemalle olympialaisliikenteen myötäilemänä. Yhtiön Convair-koneet tulivat vuonna 1953, jolloin markkinoinnissa otettiin käyttöön myös Finnair -nimi. Yhtiön nimi säilyi kuitenkin vielä vuoteen 1968 Aero Oy:nä. Aeron Finnairin Caravelle -suihkukoneet tulivat liikenteeseen vuonna 1960. Finnairin ilmailumuseo avattiin 1.1.1964. Vuonna 1966 aloitti liikennöinnin ensimmäinen nelimoottorinen DC-8-62CF välillä Kööpenhamina - Amsterdam - New York. Finnairin kolmas DC-8 otettiin käyttöön joulukuussa 1970, yhdeksäs DC-9-10 otettiin käyttöön lokakuussa 1974 ja ensimmäinen laajarunkoinen DC-10-30 aloitti lentonsa 27.3.1975. Finnair Oy : n kalustoa on sen jälkeenkin uudistettu jatkuvasti. Vuonna 1982 Finnairilla oli yhteensä 35 lentokonetta ja 5487 ihmisen henkilökunta. Vuonna 1983 Finnair kuljetti kaikkiaan 3 299 600 matkustajaa, joista ulkomaanlennoilla

1 119 800 matkustajaa, kotimaanlennoilla 1 668 500 matkustajaa ja tilauslennoilla

511 300 matkustajaa. Finnairin tytäryhtiöitä ovat mm. Aurinkomatkat ja Finnmatkat.

Suomalaisia merkittävämpiä lentokoneinsinöörejä, joista osa on saavuttanut mainetta maamme rajojen ulkopuolellakin, ovat diplomi-insinööri T.Eklund, K.Mellen, J.Heinonen, A.Koskinen, I.Lounamaa ja Tuomo Tervo. Heidän "harrastuksensa" kohteina ovat olleet sekä purjelentokoneet että moottorikoneet, kuten yksipaikkainen amfibio TE-1, PIK-11 ja PIK-15 sekä myöhemmin Eiri Oy:n rakentamat PIK-20-sarjan tehopurjekoneita ja PIK-20-E-moottoripurjelentokoneita. Suomalainen PIK-20 D on vakioluokassa kilpaileva purjelentokone, jonka siipien kärkiväli on 15 m, tyhjäpaino 220 kg ja suurin lentopaino 450 kg (lentoarvoja parantavine 140 kg:n vesilasteineen). Valitettavasti purjekoneiden valmistus Suomessa tyrehtyi vuonna 1981 valmistusoikeuksien siirryttyä Ranskaan. Suomessa on tehty Valmetin kanssa yhteistyössä kaksi PIK-23 Towmaster purjekoneiden hinaus- ja alkeiskoulutuskonetta.

Ensimmäiset liitolentokokeilut tehtiin Suomessa jo vuonna 1908 ja ensimmäiset suomalaiset purjelentokoneet, ns. liitokoneet, valmistuivat 1934. Samaan aikaan Suomessa suoritettiin myös muutamia purjelentotutkintoja. Kesällä 1935 järjestettiin maamme ensimmäisessä, uudessa harrasteilmailun keskuksessa Jämijärvellä ensimmäiset purjelentokurssit. Vuonna 1978 toiminta siirtyi Räyskälän lentokeskukseen Jämin jäädessä yhä aktiivikäyttöön. Vuoden 1983 lopussa oli Suomessa rekisteröitynä 344 purjelentokonetta, joista apumoottorillisia 64. Tuolloin oli Suomessa voimassa 1804 purjelentäjän ja 714 moottoripujelentäjän lupakirjaa. Noin 2000-jäsenisen purjelentoharrrastajien joukon suomalaisia kansainväliselle tasolle yltäneitä purjelentäjiämme ovat Juhani Horma, Matias Viitanen, Simo Kuusisto ja kaksinkertainen purjelennon maailmanmestari, kouvolalainen Markku Kuittinen.

Suomen lentoliikenteen tunnus on OH . Finnairin aikataululyhenne on AY. Seutulan (Helsinki-Vantaan) lentoasema avattiin 25.10.1952 vakinaiselle liikenteelle. Suomen kotimaan lentoliikenneverkko on tiheä ja ulottuu maan pohjoisimpiin osiin saakka. Lentoasemia, joilla on säännöllistä matkustajaliikennettä, on 20. Suomen lentoasemilta lähtee vuosittain noin 5 miljoonaa matkustajaa, josta noin 3 miljoonaa on kotimaanliikenteen osuus. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee noin 62 % matkustajien määrästä ja noin 95 % ulkomaanmatkustajista. Seuraavaksi tärkeimmät lentoasemat ovat Oulu ja Turku. Finnair lentää noin 30 Euroopan kaupunkiin sekä Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan.

Suora lentoyhteys avattiin Helsingistä New Yorkiin avattiin 28.11.1952 Seutulan lentoasemalta ja 15.2.1953 ensimmäinen kolmesta Aeron Yhdysvalloista tilaamasta Convair-340-matkustajalentokoneesta laskeutui suomalaisen miehistön lentämänä Seutulan uudelle lentokentälle. Lento oli ensimmäinen suomalaisten tekemä Amerikan lento. Helsinki-Moskova lentoreitti avattiin 18.2.1956 ja reitin avasi suomalainen Convair-340-matkustajalentokone. Juhani Heinonen saavutti alansa upean uuden maailmanennätyksen 10.7.1957, kun hän lensi itse suunnittelemallaan ja rakentamallaan luokan C-1-a (alle 500 kg) yksipaikkaisella urheilukoneella (tunnus OH-HKA ja tyyppimerkki HK-1, moottori 65-hevosvoimainen Walter Mikron III) välilaskutta Madridista Turkuun 2844 km.

Ensimmäisestä suomalaisesta Atlantin ylittäjästä ei ole tietoja, mutta varmaa on, että ensimmäinen suomalaisnainen Orvokki Kuortti ohjasi koneensa yli Atlantin London Victoria Airways -kilpailussa 2.7.1971. Lentoperämiehenä oli Eira Kuorinka (os. Standerskjöld). Orvokki Kuortti sai Harmon-patsaan 12.12.1970 ja ensimmäisenä naisena lentokapteenin arvon 8.7.1983. Ensimmäinen suomalainen maailmanympärilentäjä oli Väinö Bremer (1899-1964), joka lähti Helsingistä kohti Tokiota 11.5.1933 Junnu-koneella (Junkers A 50 Junior) ja palasi kolme kuukautta myöhemmin 13.8.1933. Tyynenmeren ja Atlantin Bremer ylitti laivalla.

Suomen ensimmäinen suihkumatkustajakone Caravelle II aloitti liikenteen vuoden 1960 helmikuun lopulla. Maailman ensimmäinen reittilentoliikenteeseen tarkoitettu Super Caravelle -kone saapui Ranskasta Suomeen. Finnairin ensimmäinen pitkänmatkan suihkukone DC-8-62 saapui 8.2.69 Helsinkiin ja Helsingin (Helsingin-Vantaan lentoasema) uusi lentoasema otettiin 14.5.69 käyttöön. Suomeen ensi kertaa saapunut ääntä nopeampi Concorde-matkustajakone toi 25.12.1984 Rovaniemelle lähes 100 englantilaista tutustumaan joulupukin elinpiiriin.

Kokkolasta Vaasaan matkalla ollut DC-3-vuorokone syksyi 3.1.1961 metsään Koivulahden kirkonkylässä, jolloin kaikki koneessa olleet 25 henkilöä saivat surmansa.

Koivulahden kunta liitettiin vuonna 1973 Mustasaaren kuntaan. Ks. Mustasaari

Aeron DC-3-vuorokone syöksyi 8.11.1963 maahan Maarianhaminan lentokentän välittömässä läheisyydessä, jolloin 22 henkilöä sai surmansa. Ks. Maarianhamina

Kuumailmapalloilija Veikko Kaseva sai 1.10.1978 surmansa, kun hänen pallonsa syöksyi näytöslennon aikana maahan Tampereella. Ilmavoimien DC-3-kuljetuskone syöksyi 3.10.1978 Juurusveteen pian noustuaan ilmaan Siilinjärven Rissalan lentokentältä, jolloin kaikki koneessa olleet 15 henkilöä saivat surmansa. Uhrien joukossa oli useita Suomen poliittisen ja talouselämän johtohenkilöitä. Ks. Siilinjärvi

Valmetin Turbovinha putosi 24.4.1985 esittelylennollaan Kuorevedellä . Lentoyhtiö Wasawingsin matkustajakone putosi 14.11.1988 Ilmajoella . Turmassa kuoli viisi ihmistä. Tapaus herätti keskustelun lentoliikennelupien valvonnasta; ilmailuhallitus ei kuitenkaan peruuttanut Wasawingsin lupaa, vaikka sen toiminnassa oli havaittu puutteellisuuksia aiemminkin.

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että 12.8.1985 Japan Air Lines -yhtiön Tokiosta Osakaan matkalla ollut Boeing 747 -kone putosi vuoristoon, jolloin 520 ihmistä sai surmansa. Kysymyksessä oli ilmailun historian pahin yhden koneen onnettomuus.

Ensimmäinen suomalaisen matkustajakoneen kaappaus tapahtui 30.9.1978, kun entinen urakoitsija Aarno Lamminparras kaappasi Helsingistä Ouluun matkalla olleen Finnairin reittikoneen. Kaappaaja vangittiin useiden lentomatkojen jälkeen asunnossaan Oulussa 1.10.1978.

Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vinka-lentokone nousi 29.12.1979 koelennolle Kuorevedellä, jossa 1500 asukkaan Hallin taajamassa sijaitsee Valmet Oy:n lentokonetehdas, Hallin lentoasema ja Ilmavoimien teknillinen koulu sekä Lentotekniikan killan museo.

Suomen Lentoliikenne osio sisältää hakusanoja, joiden avulla löydät runsaasti tietoa Suomen lentoliikenteen eri osa-alueista ja matkailusta :

Euroopan kv. lentokentät Kotimaan lentoliikenne

Lentäen ulkomaille Matkailu

Reittilentoyhtiötunnukset Suomen henkilöliikenne

Suomen liikenneverkko Suomen tavaraliikenne

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko