Suomi9000 sisällysluettelo

Tampereen teknillisen korkeakoulun professoreita

Tampereen teknillisen korkeakoulun professoreita

Tampereen teknillisen korkeakoulun professoreita :

Antti-Pekka Ahonen (s. 1919), tekniikantutkija. Ahonen on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan (sovellettu elektroniikka) professorina 1967-75 ja rehtorina 1969-75 sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sairaalatekniikan laboratorion johtajana (professorina) 1975-82. Hän on kirjoittanut useita teoksia elektroniikan perusteista ja sovelluksista.

Jarl-Thure Eriksson [e:-] (s. 1944), tekniikantutkija. Eriksson on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professorina vuodesta 1987. Hän on tutkinut mm. suprajohtavuutta.

Thor Gunnar Graeffe [gref-] (s. 1935), fyysikko. Graeffe on toiminut Tampereen teknillisen korkeakoulun fysiikan professorina vuodesta 1970. Hän on tutkinut ydin- ja röntgenfysiikkaa sekä sisäilman ioneja ja laatua.

Jarmo Juhani Harju (s. 1954), tekniikantutkija. Harju on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun tietoliikennetekniikan professorina vuodesta 1995. Hän on tutkinut Riemannin pintoja, tietoliikenneverkkoja sekä siirto- ja välitystekniikkaa.

Osmo Samuel Hassi (s. 1921), Antti Hassin veli, tekniikantutkija. Hassi on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professorina 1969-85 ja rehtorina 1975-85. Hän on tutkinut sähkövoimatekniikkaa ja magnetohydrodynamiikkaa.

Hannu Ville Tapio Jaakkola (s. 1951), tietotekniikantutkija. Jaakkola on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun tietotekniikan professorina vuodesta 1992. Hän on tutkinut tietotekniikan soveltamista teollisuuteen ja etätyötä.

Pauli Juhani Karttunen (s. 1929), tekniikantutkija. Karttunen on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan (säätötekniikka) professorina 1969-95. Hän on tutkinut navigointi-, lämmitys-, sähkönjakelu- ja työstökonejärjestelmiä sekä betoniteknologiaa ja kaapelinvalmistuskoneistoja.

Kimmo Kauko Kullervo Kaski (s. 1950), tekniikantutkija ja fyysikko. Kaski on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan (mikroelektroniikka) professorina vuodesta 1987 ja Suomen Akatemian akatemiaprofessorina vuodesta 1996. Hän on tutkinut mikroelektroniikkaa ja rinnakkaisprosessointia.

Pentti Olavi Kettunen (s. 1932), tekniikantutkija. Kettunen on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun materiaaliopin professorina 1969-96. Hän on tutkinut metalli- ja materiaalioppia, mm. MHD-generaattorin elektrodi- ja eristemateriaaleja.

Heikki Niilo Koivo, vuoteen 1969 Koivuniemi (s. 1943), tekniikantutkija. Koivo on toiminut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan (automaatio) professorina 1984-95 ja Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan professorina vuodesta 1995. Hän on tutkinut mallintamista, simulointia, optimointia ja säätötekniikkaa.

Juhani Kullervo Kärnä (s. 1940), tekniikantutkija. Kärnä on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan (sähkövoimatekniikka) professorina vuodesta 1975. Hän on tutkinut sähkömoottorikäyttöjä, tehoelektroniikkaa ja valaistustekniikkaa.

Erkki Olavi Lakervi (s. 1945), tekniikantutkija. Lakervi on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professorina vuodesta 1986. Hän on tutkinut suurjännite- ja sähkönjakelutekniikkaa.

Jaakko Antero Valdemar Malmivuo (s. 1944), tekniikantutkija. Malmivuo on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun bioelektroniikan professorina vuodesta 1987. Hän on tutkinut sydänsairauksien tietokoneavusteista diagnosointia.

Yrjö Aunus Olavi Neuvo (s. 1943), tekniikantutkija, tutkimusjohtaja. Neuvo on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professorina vuodesta 1976 ja Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1984-94; Nokia-yhtymän johtotehtävissä vuodesta 1993, tutkimus- ja kehitysjohtajana vuodesta 1994. Hän on tutkinut mikroprosessoritekniikkaa, signaalien digitaalista käsittelyä ja integroitujen piirien tekniikkaa.

Touko Pertti Nousiainen (s. 1947), tekniikantutkija, fil. tri. Nousiainen on toiminut Tampereen teknillisen korkeakoulun tekstiiliteknologian professorina vuodesta 1991. Hän on tutkinut kuitumateriaaleja (mm. työpukumateriaalien palamisominaisuuksia) ja tekstiiliteollisuuden kem. haittoja ja ympäristöongelmia.

Matti Niilo Tapani Otala, vuoteen 1963 Lehto (s. 1939), tekniikantutkija. Otala on ollut Oulun yliopiston elektroniikan professorina 1967-74, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen elektroniikan laboratorion johtajana (professorina) 1975-83, elektroniikkateollisuuden ja tutkimuksen johtotehtävissä 1983-95 sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun teollisuustalouden professorina vuodesta 1995. Hän on tutkinut robotiikkaa ja koneautomaatiota, tietoliikenne- ja tietokonetekniikkaa sekä äänentoistoa.

Jarmo Pauli Juhani Partanen (s. 1956), tekniikantutkija. Partanen on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkönkäyttötekniikan professorina 1993-94 ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professorina vuodesta 1994. Hän on tutkinut sähkö- ja magneettikenttien fysiologisia vaikutuksia, sähkölaitosautomaatiota sekä sähkön jakelua ja käyttöä.

Markus Viljo Pessa (s. 1941), fyysikko. Pessa on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun puolijohdetekniikan professorina vuodesta 1988. Hän on tutkinut alhaisten dimensioiden fysiikkaa, varsinkin mikrokaviteettia. Pessan johtama puolijohdelaboratorio on keskittynyt diodien, varsinkin lasereiden, ja aurinkokennojen kehittämiseen. Lisäksi laboratoriossa valmistetaan yhdistepuolijohteita optoelektroniikkaan.

Antti Veikko Savolainen (s. 1941), tekniikantutkija. Savolainen on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun prosessitekniikan professorina vuodesta 1992. Hän on tutkinut muovitekniikkaa, paperin ja kartongin jatkojalostustekniikkaa ja pakkaustekniikkaa.

Tuomo Johannes Tiainen (s. 1947), tekniikantutkija. Tiainen on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun materiaalitekniikan professorina vuodesta 1996. Hän on tutkinut mm. erikoislujia kvasikiteisiä alumiiniseoksia.

Pertti Olavi Törmälä (s. 1945), tekniikantutkija. Törmälä on ollut Tampereen teknillisen korkeakoulun muovitekniikan professorina vuodesta 1985 ja Biomateriaalien tutkimuslaitoksen johtajana vuodesta 1996 sekä Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1986-91 ja akatemiaprofessorina vuodesta 1995. Hän on tutkinut polymeerien, muovien, kuitujen ja komposiittien rakennetta, prosessitekniikkaa ja sovelluksia. Törmälä on tutkinut myös biohajoavien muovien käyttöä lääketieteessä ja kehittänyt Pentti Rokkasen kanssa mm. liukenevan luunaulan.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia