Askolan kulttuuri

Askolan kunnasta Porvoonjoen laaksosta tehdyt kivikautiset asuinpaikkalöydöt, jotka nykyisen käsityksen mukaan kuuluvat Suomusjärven kulttuuriin (6500-4200 eKr:).

Samanaikaisesti muualla Euroopassa maatalous levisi nykyisestä Turkista Kreikkaan noin vuonna 7500 eKr. , ja noin 6000 eKr se oli saavuttanut jo koko Balkanin. Maatalous levisi Keski-Eurooppaan vuosina 5500 - 5000 eKr. ja Itämeren etelärannikolle ja Etelä-Skandinaviaan noin vuonna 3900 eKr. Indoeurooppalainen kielimuoto liittyi maatalouteen ja levisi sen mukana. Maatalouden kehitykseen liittyi myös keramiikka. Keramiikan käyttö levisi kuudennen vuosituhannen kuluessa eKr. Pohjanlahden ja Uralin väliselle alueelle, ns. metsävyöhykkeelle. Suomessa sekä Itä-Karjalassa keramiikan käytön pohjoisraja asettui napapiirin tasalle yli 3000 vuoden ajaksi ja länsiraja Kuolassa suunnilleen Kantalahti-Murmanski-linjalle. Askolan kulttuurin kanssa suurinpiirtein samanaikaisia naapureiden kulttuureja olivat Komsan kulttuuri Ruijassa, Kundan kulttuuri Virossa, Erteböllen kulttuuri Tanskassa ja Swidryn kulttuuri Venäjällä. Askolan kulttuurin alkuaikoihin Lähi-idässä harjoitettiin jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.

Ks. Askola , Asutus Suomessa , Suomen vanhin asuinpaikka. ja Suomusjärven kulttuuri

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko