Sisävesien linnut

Sisävesien linnut elävät pääosin karuissa ja vähälajisissa järvissämme. Kuikka on kirkasvetisten järvien tyyppilajeja ja se on hyvin herkkä häiriöille eikä enään pysty kaikkialla pesimään moottoriveneliikenten ja järvien säännöstelyn vuoksi. Kuikka ei kykene sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten päinvastaisena esimerkkinä voidaan mainita sinisorsa, joka on selvinnyt hienosti ihmisen aiheuttamista ympäristömuutoksista ja jopa talvehtii kaikissa kaupungeissamme, joissa on talven yli sulana pysyviä vesiä.

Sisävesien lintulajeja ovat mm. :

haapana haarahaukka harmaasorsa heinätavi

härkälintu jouhisorsa kalasääski kanadanhanhi

kuikka kuningaskalastaja lapasorsa laulujoutsen

mustakurkku-uikku mustatiira nokikana pikkulokki

pikku-uikku punasotka rantasipi silkkiuikku

tavi telkkä tukkasotka uivelo

Linnustomme menestyjiin kuuluvat joutsenemme ja silkkiuikku. Silkkiuikkukantamme oli 1940-50-luvuilla vain noin 5000, mutta nykykantamme on kohonnut jo 40 000 - 60 000:een. Kyhmyjoutsenien likimääräinen kanta oli vuosina 1941-56 vain muutamia yksilöitä ja laji oli täysin häviämässä. Nykyisin kyhmyjoutsenkantamme on 1800-2200 paria.

Joutsen eli laulujoutsen on valittu Suomen kansallislinnuksi vuonna 1967.

Laulujoutsenien likimääräinen kanta oli vuosina 1941-56 vain 15 paria ja laji oli uhkaavasti häviämässä sukupuuttoon. Nykyisin laulujoutsenkantamme on 1500-1700 paria :

Kansanrunojemme tarulinnun pelastumisesta saamme paljolti kiittää satukirjan Pessi ja illuusio kirjoittaja-kuvittaja Yrjö Kokkoa, jonka Lapinmatkojen lintuhavaintojen perusteella käynnistyi Suomessa voimakas luonnonsuojeluliike laulujoutsenen pelastamiseksi. Kokko on kirjoittanut myös teokset Laulujoutsen ja Ne tulevat takaisin.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko