Häme

Häme , Tavastland, Jem (ven.) , Tavastia (lat.).

Etelä-Häme oli jo kivikaudella paikoin asuttua. Muinais-Hämeeseen kuukui koko Ylä-Satakunta ja suuria osia itäisestä Uudestamaasta, joten maakunta ulottui Pohjanlahdesta Suomenlahteen. Varhaisimmasta alueellisesta yhteistoiminnasta kertovat 20 muinaislinnaa, jotka Vanajan Hämeessä muodostivat yhtenäisen ketjun. Hämeen ja koko suomalaisalueen mahtavin muinaislinna oli Sääksmäen Rapolassa. Toinen erittäin merkittävä linna ja muinaiskaupunki jo 800-luvun alkuvaiheilta todennäköisesti aina vuoteen 1311 saakka oli Hämeenlinnan Varikkoniemen rautakautis-varhaiskeskiaikainen kauppa- ja käsityökeskus, josta oli yhteyksiä aina Keski-Eurooppaan saakka. Luultavasti novgorodilaiset tuhosivat ja polttivat kaupungin sotaretkellään vuonna 1311.

Kun Häme liitettiin 1200-luvulla Ruotsin valtapiiriin, muodostettiin Hämeen linnalääni. Linnaläänin hallintokeskukseksi, linnanherran asuinpaikaksi ja veronkantokeskukseksi rakennettiin Hämeen linna. Linnan rakentaminen aloitettiin ilmeisesti jo 1260-luvulla. Hämeen linna mainittiin asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1308. Hallinnollisena keskuksena linna oli 1600-luvulle saakka, jolloin maaherralaitos sai alkunsa. Häme ja Uusimaa yhdistyivät vuonna 1635 yhdeksi lääniksi, jonka keskukseksi määrättiin Hämeen linna. Yhdistetyn läänin hallinto oli keskitetty Helsinkiin, kunnes Kustaa III siirsi hallinnon vuonna 1775 Hämeenlinnaan. Hämeen teollistuminen alkoi 1700-luvulla, syntyi Nuutajärven lasitehdas ja ensimmäiset verka- ja paperitehtaat. Myöhemmin syntyi myös tekstiili- ja konepajateollisuutta.

Häme on yksi Suomen yhdeksästä historiallisesta maakunnasta, joiden vaakunatunnukset periytyvät 1500-luvulta :

Maakunta Sisä-Suomessa. Käsittää Hämeen läänin sekä osia Uudenmaan ja Mikkelin lääneistä. Historiallisesti Häme ulottui nykyisen Uudenmaan ja Kymenlaakson pohjoisosista Keski-Suomeen ja käsitti myös osan Satakunnasta. 1000-luvulla Hämeen maakunta alkoi hahmottua. Sydän-Hämeeksi voi sanoa aluetta, joka ulottuu Pirkkalasta ja Tampereen seudulta Janakkalaan ja Lammille.

Sydän Hämeen ydinseutua olivat Sääksmäki, Hauho, Hattula ja Vanaja, ja siellä ovat maamme suurin muinaislinna Sääksmäen Rapola sekä lähes kaupunkimaiseksi tulkittu Hämeenlinnan Varikkoniemen asuin- ja kauppapaikka. Suomen vanhin kaupunki on Hämeenlinnan Varikonniemessä 1987-1989 esiin kaivettu maamme vanhin esihistoriallinen kaupunki, joka on peräisin noin 800-luvulta (viikinkiaika alkaa 900-luvulla). Kaivauksissa on löytynyt kaupungin ympärysmuuri, joka on peräisin 800-luvulta ja on siis huomattavasti vanhempi kuin Hämeen linna. Kaivaukset on rajattu 5,5 ha:n suuruiselle alueelle, jossa on säilynyt noin 30 000 asutuskerroksia. Kaupunki on ilmeisesti tuhoutunut 1300-luvun alussa, kun novgorodilaiset hyökkäsivät. Hämeen varhaisia keskuksia olivat myös Hollola, Kuhmoinen, Sysmä sekä muinaismaakunnan itärajalla Iitti ja Hartola.

Entisen Hämeen läänin pohjoiset ja läntiset osat kuuluvat Tampere keskuspaikkanaan Pirkanmaahan, joka on muotoutunut vähitellen omaksi maakunnakseen. Näin Häme on maakunnan nimenä rajoittunut tarkoittamaan usein vain Etelä-Hämettä, johon kuuluvat mm. Kanta-Häme keskuspaikkanaan Hämeenlinna sekä Päijät-Häme keskuspaikkanaan Lahti.

Hämeen Liitto, Sibeliuksenkatu 9B,13100 Hämeenlinna, puh.(03)-647 401

Ks Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme
Ks myös Aluejaot , Kaupungit , Kuntatietoa , Liikunnan osoite- ja yhteystiedot , Läänit ja Verohallitus ja lääninverovirastot

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko