Suomi9000 sisällysluettelo

Maanpuolustus

Maanpuolustus

Maanpuolustus on ulkopolitiikan jälkeen Suomen turvallisuuspolitiikan toinen osatekijä. Puolustuspolitiikka on maanpuolustusta koskevien kysymysten ratkaisemiseen kohdistuvaa toimintaa. Maanpuolustus jakaantuu sotilaalliseen maanpuolustukseen, taloudelliseen maanpuolustukseen, väestönsuojeluun, maanpuolustustiedotukseen, lääkintähuoltoon, viestintään, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sekä hallinto- ja lainsäädäntötoimiin.

Maanpuolustuksen ylimmän johdon muodostavat tasavallan presidentti, valtioneuvosto, puolustusneuvosto ja puolustusvoimain komentaja. Tasavallan presidentti on maanpuolustuksen ylin johtaja ja puolustusvoimain ylipäällikkö.

Maa-, meri- ja ilmavoimiin jakautuvalla puolustusvoimilla on lain mukaan päävastuu sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Tasavallan presidentin ratkaisuvaltaan kuuluvat sotilaskäskyasiat. Puolustusministeri on parlamentaarisessa vastuussa puolustusvoimista ja hänen johtamansa puolustusministeriö on ylin hallintoviranomainen, joka valmistelee laki- ja asetusehdotukset sekä käsittelee menoarvion. Pääesikunta on puolustusministeriön alainen ylempi hallintoviranomainen ja samalla puolustusvoimain komentajan alainen johtoesikunta.

Puolustusvoimien päätehtävänä ovat valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonta, alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja valtakunnan puolustaminen. Sisäasiainministeriön alaisen, sisäiseltä järjestykseltään sotilaallisen rajavartiolaitoksen päätehtävänä on valtakunnan rajoen vartiointi ja valvonta. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen, ja se voidaan kriisitilanteessa lain mukaan kokonaan tai osaksi liittää puolustusvoimiin.

Taloudellinen maanpuolustus käsittää kaikki ne toimet, joilla kehitetään ja pidetään yllä kansakunnan kykyä omin voimin turvata väestön toimeentulo ja yhteiskunnan muut elintärkeät aineelliset tarpeet sodan tai muun kriisin aikana. Tehtävä on suunnittelutehtävien osalta kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen puolustustaloudellisen suunnittelukunnan asiana.

Väestönsuojelua johtaa ja valvoo sisäasiainministeriö apunaan väestönsuojelun ja säteilyasiain neuvottelukunnat. Lääninhallitukset johtavat väestönsuojelua lääneissä. Kriisin aikana valtioneuvosto voi määrätä, että jokainen 16 mutta ei 65:tä vuotta täyttänyt Suomen kansalainen on velvollinen suorittamaan sellaisia tehtäviä, joihin hän ruumiinvoimiltaan ja terveydentilaltaan kykenee.

Maanpuolustustiedotuksesta vastaa puolustusministeriön alainen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta. Lääkintähuolto jakautuu kriisitilanteessa yleiseen ja puolustusvoimien lääkintähuoltoon. Puolustusvoimien lääkintähuolto käsittää kenttälääkintähuollon mutta tukeutuu myös yleiseen lääkintähuoltoon. Liikenneministeriön alainen viestialan neuvottelukunta on neuvoa antavana elimenä viestinnän maanpuolustusvalmiutta kehitettäessä.

Sisäasiainministeriön alaisen poliisin tehtävänä on laillisen valtio- alueen yhteiskuntajärjestyksen suojaaminen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Näistä asioista vastaa raja-alueilla rajavartiolaitos, ja puolustusvoimat vastaa itse omasta sisäisestä järjestyksestään ja turvallisuudestaan. Lainsäädäntö- ja hallintotoimet ulottuvat kaikille maanpuolustuksen aloille.

Turvallisuuspolitiikkamme tavoitteena on pitää maa kansainvälisten ristiriitojen ulkopuolella, joten Suomen puolustuskyvyn on oltava sellainen, että se takaa valtion alueen tehokkaan puolustamisen. Kansainväliset määräykset eivät estä Suomea kehittämästä maanpuolustustaan valtion voimavarojen mukaan.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia