Suomi9000 sisällysluettelo

Julkinen talous

Julkinen talous

Julkisesta taloudesta valtion osuus on hieman yli puolet. Loppu jakautuu kuntien, seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen kesken. Julkisten menojen osuus BKT:sta jo jopa oli yli 60 % vuonna 1993. Vuonna 1996 on jo päästy tämän alle ja julkinen velkaantuminen on saatu hallintaan. Veroaste oli jo vuonna 1994 huikea 47,4 %.

Harmaan eli piilotalouden osuus Suomen BKT:sta on noin 5 % , mikä vuonna 1995 merkitsi noin 25 mrd mk, josta yhteiskunta menetti vero- ja sosiaaliturvamaksutuloina noin 13 mrd mk. Veroaste oli vuosina 1995-96 keskimäärin 46,5 %. Julkiset menot suhteessa kansantuotteeseen olivat kyseisinä vuosina 59 % eli 12,5 % veroastetta korkeammalla. Tuo 12,5 % vuoden 1995 BKT:sta (546 mrd mk) oli lähes 70 mrd mk. Vuoden 1996 aikana tilanne koheni ja vuonna 1997 julkinen velanotto pieneni noin 30 mrd mk. Suomessa harmaa talous on yleisintä rakennusteollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla (14% v.-94); kuten myös noin 50 000 lapsen päivähoito on järjestetty piilotaloudessa. Harmaa talous on Pohjoismaissa ja Sveitsissä samansuuruista (alle 5%), Ranskassa ja Saksassa (8-10 %) kaksinkertaista Skandinaviaan verrattuna Alankomaiden ja Englannin jäädessä vertailussa siihen väliin. Belgian pimeä talous ja kuutamokeikat ovat noin 13-15 % BKT:sta. Etelä-Euroopassa harmaa talous rehottaa kuitenkin paljon voimakkaampana. Kreikassa piilotalouden osuus BKT:sta on yli 30 %, Espanjassa noin 25 % ja Italiassa noin 20 %.

Kuntien menoista opetus- ja sivistystoimen osuus on noin neljännes, terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalisten tehtävien osuus hieman suurempi. Kolmas neljännes kuntien menoista on pääomamenoja ja loput yleisen hallinnon menoja.

Valtiontaloudessa yleisen hallinnon osuus on noin 15 %, taloudellisten tehtävien osuus noin 25 %, sosiaali- ja kulttuuritehtävien osuus 40 % ja muiden tehtävien osuus 20 %.

Julkisen talouden menot rahoitetaan veroilla ja veronluonteisilla pakollisilla maksuilla.

Vuonna 1978 koko julkisen talouden verosumma oli 49,6 mrd mk eli vajaat 39 % bruttokansantuotteesta. Näin määriteltynä bruttoveroaste oli vuosina 1955-1978 korkeimmillaan vuonna 1976 lähes 42 % ja vuonna 1961 alhaisimmillaan 27 %.

Verotulo jakautuu välittömiin ja välillisiin veroihin sekä yritysveroihin. Välittömistä veroista kunnallisveron osuus on ollut tyypillisesti hieman suurempi kuin valtion tulo- ja varallisuusveron. Useina vuosina inflaatio on nostanut tulonsaajia ylöspäin tuloveroasteikolla ja lisännyt automaattisesti valtion verotuloja. Vielä vuonna 1965 välillisten verojen tuotto oli suurempi kuin välittömien, kun taas vuonna 1978 välittömien verojen tuotto oli noin 40 % suurempi kuin välillisten. Yritysverotuksen merkitys on perinteisesti ollut Suomen verojen tuotossa varsin vähäinen.

Julkisen talouden tulonsiirrot kotitalouksille kasvoivat 15 % vuosittain vuosina 1954-78 ja vuosina 1969-78 20 % eli hieman nopeammin kuin verotus.

Julkisen talouden antama elinkeinotuki kasvoi noin 14 % vuosittain vuosina 1954-78 ja vuosina 1969-78 noin 23 %.

Veroja maksettiin Suomessa 1978 kaikkiaan 50 947 milj. mk. Valtion verojen osuus summasta oli 61%, kunnallisverojen 24%, kirkollisverojen 2% ja muiden verojen 13%.

Veroista valtaosa kertyy kotitalouksien tuloveroista (40,8%) ja kulutusveroista (38,5%). Sosiaaliturvamaksuilla kerättiin 14,1%, yhteisöjen tuloveroilla 3,9% ja muilla veroilla 2,7%. Vuonna 1965 yhteisöjen tuloverot kattoivat 8,3% veroista, mutta 1978 enää 3,9%.

Varallisuusveroista vuonna 1978 kattoivat palkansaajat 70,4%, osakeyhtiöt 7,4%, eläkeläiset 6,2%, liikkeen- ja ammatinharjoittajat 5,9%, maatilatalouden harjoittajat 3,4%,, muut luonnolliset henkilöt 2,9% ja muut 3,8%.

Kunnallisveroista vuonna 1978 kattoivat palkansaajat 71,4%, osakeyhtiöt 6,1%, eläkeläiset 7,1%, liikkeen- ja ammatinharjoittajat 4,0%, maatilatalouden harjoittajat 4,3%,, muut luonnolliset henkilöt 4,0% ja muut 3,1%.

Ks. myös seuravista aihepiireistä :

Julkisten kulutusmenojen rakenne BKT:n vuotuinen kasvu
Bruttoveroaste eräissä OECD-maissa
Kuluttajahintojen muutokset Kuntien menot Kuntien tulot
Suomen maksutase Suomen rahavaranto
Suomen setelistö ja sen kate Suomen tuonti tavararyhmittäin
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit
Suomen valtion tulo- ja menoarvio Suomen valtion tulot
Suomen valtion menot Suomen valtionvelka
Suomen valtion velka BKT:sta Suomen vienti toimialoittain

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää Compuline Oy Virtuaali.akatemia