Suomen pronssikauden läntinen kulttuurialue

Kiukaisten kulttuurilla oli läheiset yhteydet länteen ja kun pronssi tuli tunnetuksi Skandinaviassa, saatiin pronssia pian myös Suomen rannikolle. Kiukaisten kulttuuri oli lähinnä Suomen rannikkoseutujen kulttuuri, josta muodostui kapealle rannikkovyöhykkeelle pronssikaudella läntinen pronssikulttuuri, jolle oli tyypillistä skandinaaviset metalliesineet ja kiviröykkiöhaudat, hiidenkiukaat (mm. Inkoossa). Rannikkoseudulla pronssiesineet saatiin varsinkin aluksi valmiina ja lännestä omaksuttiin myös uusi hautaustapa, suuret kivistä kasatut hautaröykkiöt eli hiidenkiukaat ja polttohautaus. Hiidenkiuas -hautaröykkiöt muodostavat pitkin rannikkoa ketjun, joka ulottuu Viipurinlahdelta Perämerelle. Suomen rannikon väestö ei kuitenkaan muuttunut, vaikka lännestä tulikin jonkinverran siirtolaisia. Metalliesineet, miekat, keihäät, kirveet, korut jne.. olivat Suomessa tuolloin melko harvinaisia ja niiden rinnalla on käytetty paljon kivisiä työkaluja, kuten piisirppeja ja reiällisiä kirveitä. Metalliesineet eivät olleet kovin yleisiä, mutta idän lähes pelkkiin kirveisiin verrattuna esineistö oli monipuolista : miekkoja, tikareita, keihäänkärkiä, kirveitä ja koruja.

Rannikon asukkaille meripyynti oli yhä tärkeä elinkeino, ja sitä kaukana ulkosaaristossakin : Kökarin Ottenbötessä on yhdeksän kotapaikkaa käsittävä pronssikautisten hylkeen pyytäjien kylä. Maatalous oli kuitenkin nousussa. Ohraa, vehnää ja kauraa viljeltiin kaskissa, ehkä pienissä pelloissakin, ja kotieläiminä pidettiin nautoja, lampaita, vuohia ja sikoja.

Tämä sivusto on asennettu palvelimelle, jota ylläpitää konkarit.net - Koulutusalan konkarien verkko